Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

10.2.2020

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla?

Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen. Saaliin perusteella arvioidaan torjunnan tarve ja torjunnan ajankohta. Pyydyksiä voidaan käyttää myös suoraan torjuntaan (esimerkiksi omenakääriäinen, herukkalasisiipi ym.), olosuhteista riippuen feromonipyydysten käytöllä on myös tuholaiskantaa pienentävä vaikutus. Feromonipyydysten avulla saadaan selville tuholaislajin esiintyminen viljelyksellä jo ennen vioitusten syntymistä, helpotetaan torjunnan tarpeen arviointia ja tarkennetaan torjunnan ajoitusta sekä vähennetään tuholaisten määrää.

 

feromonipyydyksillä voidaan torjua luumukääriäistä

Luumukääriäisen aiheuttamaa vioitusta (kumivuotoa) kypsässä hedelmässä.

Luumukääriäinen

Luumukääriäinen on aikuisena noin 6-7 mm pitkä, harmaanruskea, lentävä kasvintuhooja. Sen toukka kaivaa luumuraakileen kuoren alle pienen käytävän, josta alkaa valua hedelmän pinnalle kumivuotoa. On hyvä ottaa huomioon, että kumivuotoa voi aiheutua myös muista mekaanisista vioituksista, eikä aina kyseessä ole luumukääriäinen. Luumukääriäisen toukka kaivautuu luumun maltoon lähelle luumun kiveä. Vioitetut hedelmät varisevat maahan,.

Luumukääriäisen tavanomainen lentoaika on kesä-heinäkuussa. Feromonipyydykset olisi hyvä asentaa kasvuston läheisyyteen kukinnan päättyessä. Erityisen lämpiminä kesinä ja jos kevät on ollut aikainen, voi esiintyä myös toinen sukupolvi heinä-elokuussa. Tällöin feromonipyydykseen tulisi asentaa uusi feromonihaihdutin, jotta se kattaisi myös jälkimmäisen sukupolven lennon.

 

Feromonipyydyksillä voidaan torjua omenakääriäistä

Omenakääriäisen toukka kypsässä omenassa.

Omenakääriäinen

Omenakääriäinen on noin 1cm pituinen, harmaanruskea siipinen lentävä kasvintuhooja. Sen toukka vioittaa omenoita kaivamalla käytäviä omenan kotaan asti. Yksi omenakääriäisen toukka voi vioittaa useita omenoita.

Omenakääriäisen lentoaika alkaa tavallisesti toukokuun lopussa ja se kestää elokuulle asti. Omenakääriäisen päälento on kesäkuussa. Omenakääriäisen feromonitarkkailussa ja torjunnassa ansa tulisi asentaa kasvustoon omenan kukinnan alkaessa. Uusi feromonituoksu vaihdetaan ansaan n. 6-8 viikon kuluttua ensimmäisen asennuksesta, jotta feromonin teho kattaa koko kasvukauden.

 

Feromonipyydyksillä voidaan torjua pihlajanmarjakoita

Pihlajanmarjakoin aihettamaa vioitus omenalla.

Pihlajanmarjakoi

Pihlajanmarjakoin pääisäntäkasvi on pihlaja. Jos pihlaja kukkii kuluvana kautena vähän, on vioitusvaara omenalla suuri, sillä pihlajanmarjakoinaaraat hakeutuvat pihlajanmarjojen katovuotena munimaan omenalle.Omenalla pihlajanmarjakoin toukat kaivavat kapeita käytäviä omenan maltoon. Sisäänmenokohdassa omenan pinnalla näkyy aluksi vaaleita, myöhemmin tummuvia laikkuja, joista pusertuu nestettä ulos.

Pihlajanmarjokoin lentoaika on tavallisesti kesäkuusta elokuun alkuun. Feromonipyydykset pihlajanmarjakoin torjuntaan asennetaan kasvustoon omenan kukinnan loppupuolella.

Feromonipyydysten asennusaikataulu

Feromonipyydysten asennusajankohta

Muista tilata ansatarvikkeet hyvissä ajoin ennen tarkkailtavan lajin lennon alkamista. Kannattaa huomioida, että lentoajankohta voi vaihdella suuresti eri vuosina sääolosuhteista riippuen. Hyvin lämpimän talven tai normaalia aikaisemman kevään vaikutuksesta tiettyjen kasvintuhoojien lento voi alkaa jopa viikkoja aiemmn, kuin ohjeistuksissa määritellään. Lentoajoissa voi olla vuosittain myös paikkakuntakohtaisia eroja, johtuen vallitsevista sääolosuhteista.

Feromonituotteet TarhurinApu-verkkokaupasta!

Kirjoittanut: Katrianna Leino

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷