Villakilpikirvat ja niiden torjunta

26.10.2023

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista villakilpikirvalajeista ovat kaunokilpikkä ja villakilpikkä.

Villakilpikirvat tunnistaa niille ominaisesta kilvestä, joka voi olla joko jauhemaisen suomuinen tai kova ja vahamainen. Naaras munii kilpensä alle suuren määrän munia, joista toukat kuoriutuvat. Villakilpikirvojen ilmestymisen kasveille huomaa yleensä vasta, kun niitä on jo paljon. Sekä naaraat että nuoruusasteet aiheuttavat tuhoa kasvustoon, ne leviävät nopeasti ja niiden torjunta on hankalaa.

 

Villakilpikirvan huomaa usein vasta, kun niitä on jo paljon. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Villakilpikirvan huomaa usein vasta, kun niitä on jo paljon. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Villakilpikirvat imevät kasvista kasvinestettä ja näin heikentävät kasvia. Suurin haitta kasville on kuitenkin villakilpikirvojen erittämä mesikaste, ja siinä elävät noki- ja härmäsienet.

Villakilpikirvojen koiraat ovat kooltaan 2–3 mm. Toisin kuin naaraat, villakilpikirvakoiraat ovat siivellisiä ja leviävät tehokkaasti lentämällä. Ne eivät kuitenkaan vahingoita kasveja.

 

Villakilpikirvakoiraita katsottuna luupin läpi. kuva: Biotus Oy

villakilpikirvakoiraita, kuva: Biotus Oy

 

Näin torjut villakilpikirvoja:

Amerikanleppäpirkko (Cryptolaemus montrouzieri) on yksi tärkeimmistä villakilpikirvojen torjuntaeliöistä. Aikuinen amerikanleppäpirkko on noin 4 mm kokoinen. Sen etu- ja takapää ovat oransseja ja muu ruumis on ruskeanmusta. Sekä aikuiset ja toukat ovat jo petoja, ja niille kelpaa ravinnokseen kaikki villakilpikirvojen kehitysasteet. Yksi amerikanleppäpirkko voi syödä elinaikanaan jopa 300 villakilpikirvaa, jos olosuhteet ovat sille suotuisat.

 

Amerikanleppäpirkko metsästämässä villakilpikirvoja. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Amerikanleppäpirkko metsästämässä villakilpikirvoja. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Amerikanleppäpirkot munivat villakilpikirvayhdyskuntien sekaan. Toukat muistuttavat villakilpikirvoja, mutta ne voi erottaa toisistaan nopeammista liikkeistä sekä tummasta alapuolesta.

Amerikanleppäpirkot ovat lentäviä torjuntaeliöitä ja niinpä niitä suositellaan käytettäväksi vain suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneessa, lasitetulla parvekkeella tai muissa sisätiloissa.

Anagyrus vladimiri -loispistiäinen loisii villakilpikirvoja. Aikuinen naaras on noin 2 mm kokoinen ja väritykseltään ruosteen ruskea. Sillä on lisäksi harmaita viiruja selässä. Sen tuntosarvet ovat valkoiset ja niiden pää on suuri ja musta. Loispistiäisen kehitysvaiheisiin kuuluu muna, viisi toukkavaihetta, kotelovaihe ja aikuinen.

 

Anagyrus vladimiri -loispistiäinen

 

Pistiäinen on yleinen Välimeren alueella, jossa se on aktiivinen keväästä syksyyn. Kesän aikana se muodostaa 3–4 sukupolvea ja lajia käytetään kasvinsuojelussa viinirypäleillä ja sitrushedelmillä, kuten myös koristekasveilla kasvihuoneissa.

Loispistiäiselle tyypillisesti naaraat munivat villakilpikirvojen sisään. Loispistiäisen kehittyessä villakilpikirva turpoaa ja muuttuu vaaleammaksi. Loispistiäisen toukan saavutettua viidennen kehitysmuotonsa, on villakilpikirva jo täysin muumioitunut ja on tällöin kellanruskea. Villakilpikirvan muumioitumiseen kuluu 8 päivää loispistiäisen munittua sen sisään.

Aikuinen loispistiäinen syö tiensä ulos muumiosta, ja lähtee etsimään uusia villakilpikirvoja.

Anagyrus pseudococci -loispistiäistä suositellaan lentävänä hyönteisenä käytettävän suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneessa, lasitetulla parvekkeella tai muissa sisätiloissa, jotta se ei lennä pois.

Myös harsokorennon toukilla (Chrysoperla carnea) voidaan torjua villakilpikirvoja. Harsokorennon toukat eivät ole lentäviä, joten ne soveltuvat käytettäväksi avoimemmissakin tiloissa. Harsokorennon toukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lehtikirvoja, mutta syövät myös esimerkiksi villakilpikirvoja, vihannespunkkeja sekä kemppejä.

 

Harsokorennon toukka mikroskoopin läpi katsottuna. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Harsokorennon toukka mikroskoopin läpi katsottuna. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Yhtenä ehkäisyvaihtoehtona villakilpikirvoille on villakilpikirva-feromoni. Villikilpikirva-feromoni houkuttelee ansaan ainoastaan koiraita. Feromoniansan avulla saadaan villakilpikirvakantaa pienennettyä, sillä ansaan lentäneet koiraat eivät pääse parittelemaan naaraiden kanssa. Muita lajeja se ei houkuttele.

 

Villakilpikirva feromoniansassa. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Villakilpikirva feromoniansassa. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Feromoneja voi säilyttää pakastimessa käyttöönottoon asti. Jatkuvan torjunnan takaamiseksi feromonihaihdutin tulee olosuhteitten mukaan vaihtaa 6–8 viikon välein.

Teksti: TarhurinApu

Blogi

Liima-ansat apuna tuholaisten tarkkailussa ja torjunnassa

Liima-ansat ovat oiva ja edullinen apu lentävien kasvintuhoojien tarkkailussa ja torjunnassa. Niitä on saatavilla erivärisinä, yksi- ja kaksipuoleisella liimalle sekä rullassa että arkkina. Tietyt värit houkuttelevat tiettyjä kasvintuhoojia toisia värejä paremmin....

Faktaa ripsiäisistä

Faktaa ripsiäisistä Saamme paljon yhteydenottoja koskien ripsiäisiä ja niiden torjuntaa. Erityisesti huonekasveilla sisätiloissa niistä voi olla harmia vuoden ympäri. Kasvihuoneissa ja parvekekasveilla ripsiäisten määrä ja sen myötä myös niiden aiheuttama vioitus...

Kasvihuoneen tuttu, mutta ei niin suosittu vieras

Kuuma toukokuu tarjoili mitä otollisimmat lisääntymisolosuhteet monelle kasvintuhoojalla, mutta erityisesti vihannespunkille. Vihannespunkki talvehtii mm. kasvihuoneen rakenteissa ja iskee sieltä kasveihin heti ilmojen lämmetessä. Erityisesti kuiva ja kuuma keli...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-15:30)