Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa.
Näin tunnistat korvakärsäkkään:
Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri korvakärsäkäslajeista pikkukorvakärsäkäs on nimensä mukaan pienin. Isokorvakärsäkkäät ovat mustia tai ruskeita ja usein ruskeiden suomujen peitossa. Uurrekorvakärsäkkäät ovat puolestaan suurimpia ja niiden aikuiset muodot ovat kiiltävän mustia.
Korvakärsäkästoukat ovat vaalean kellertäviä ja niillä on ruskea pää. Toukat vetäytyvät sykkyrään häiritessä.
Kärsäkästoukkia, kuva: Biotus Oy.
Mistä voit tietää ovatko kasvustossa esiintyvät oireet korvakärsäkkään aiheuttamia:
Aikuiset korvakärsäkkäät syövät lehtiin pyöreitä koloja. Varsinaisen vioituksen aiheuttavat juuristossa elävät toukat. Ne katkovat juuria sekä kalvavat juurten pintasolukkoa. Heikentynyt juuristo haittaa kasvua ja lopulta voi kuihduttaa koko kasvin. Jos kasvin nostaa ylös juurineen, löytyy kellertäviä, ruskeapäivä korvakärsäkästoukkia.
Toukat vahingoittavat mansikan lisäksi mm. orvokin, syklaamin, ruusun ja alppiruusun juuria.
Näin torjut korvakärsäkkäitä:
Korvakärsäkkäitä voidaan torjua biologisesti kärsäkässukkulamadoilla (Heterorhabdites bacteriophora). Sukkulamatoja saatavissa 50 miljoonan kappaleen pakkauksissa. 50 milj. sukkulamatopakkaus riittää noin 50–100 neliömetrin alueen käsittelyyn. Kärsäkästoukat viihtyvät kasvustossa koko kasvukauden, useampi sukkulamatokäsittely parantaa torjuntatulosta. Torjunta-ajankohta on keväällä, kun pintamaa on lämmennyt noin 10–12 asteeseen. Toinen sukkulamatokäsittely kesäkuussa ja vielä uusintakäsittely loppukesästä/alkusyksystä. Näin saadaan talvehtivien toukkien määrä minimiin.
Sukkulamatoja mikroskoopissa, kuva: Heini Koskula.
Sukkulamadot tunkeutuvat tuholaistoukkaan niiden ruumiinaukkojen kautta. Päästyään isäntänsä sisään sukkulamadot vapauttavat tämän elimistöön symbioottisia bakteereita, joka tappaa korvakärsäkästoukan. Sukkulamadot lisääntyvät toukan sisällä, josta ne vapautuvat jossain vaiheessa ympäristöön etsimään uutta saalista.
Toteuttaessasi useamman sukkulamatokäsittelyn varmistat sen, että maassa on sukkulamatoja jatkuvasti etsimässä korvakärsäkkään toukkia.
Korvakärsäkäsaikuisia voidaan torjua sukkulalaudalla. Lauta sisältää pikkusukkulaa (S. carpocapsae). Pikkusukkulamadot ovat laudan uurteissa geelin seassa. Lauta asetetaan maahan lähelle saastunutta kasvia uurteet maata vasten. Maa tulee pitää kosteana. Korvakärsäkäsaikuiset piiloutuvat laudan alle, jolloin sukkulamadot tunkeutuvat niihin.
Sukkulalauta pakkauksineen, kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy.
Turilaat:
Samalla sukkulamatolajilla (Heterorhabdites bacteriophora) torjutaan myös turilaan toukkia. Turilaat kuuluvat lehtisarvisten (Scarabaeidae) heimoon. Toukat ovat täysikasvuisina jopa sormen paksuisia, 4 cm mittaisia, käyristyneitä, vaaleita ja ruskeapäisiä. Toukkavaihe voi kestää jopa 4 vuotta. Turilaan toukkia esiintyy erityisesti nurmialueilla.
Aikuinen turilas, kuva: Tuomo Tuovinen.
Näin tunnistat turilaan aiheuttamat oireet kasvustossa:
Turilaiden toukat aiheuttavat juurivioitusta viljelykasveille. Esimerkiksi nurmikolla tuhot voivat olla merkittävät. Ruoho kuihtuu ja nurmikosta tulee liukas. Aikuiset turilaat syövät mm. kukkia.
Turilaan toukkia, kuva: Tuomo Tuovinen.
Turilaiden torjunnassa huomioitavaa:
Sukkulamadot infektoivat parhaiten turilaiden ensimmäisen ja toisen kehitysvaiheen toukkia. Sukkulamadot eivät infektoi turilaiden aikuis- ja muna-asteita. Sukkulamadoilla ei siis saa torjuttua kerrallaan kuin toukkien kahta ensimmäistä kehitysastetta. Tästä syystä torjunta voi vaatia useamman vuoden ja useamman levityskerran.
Teksti: TarhurinApu