Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt pääosin samalta: niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä.
Perinteisesti ripsiäisistä puhuttaessa tarkoitetaan yleistä-, tupakka- ja kalifornianripsiäistä. Lisäksi viherkasveilla esiintyy muitakin lajeja, kuten amerikan- ja traakkipuuripsiäinen.
Traakkipuuripsiäinen kiinanruusulla. Kuva: Minna Pajunen.
Näin tunnistat ripsiäisen aiheuttamat oireet kasvustossa:
Ripsiäiset rikkovat pistävillä suuosillaan lehtien soluja ja imevät ne kasvinesteistä tyhjiksi.
Lehdissä vioitus näkyy hopeanhohtoisina laikkuina, joiden ympärillä on ripsiäisten jättämiä mustia ulostekikkaroita. Ripsiäiset esiintyvät yleensä lehtien alapinnoilla.
Viotusta lehdellä. Kuva: Heini Koskula / Biotus Oy.
Kukissa ripsiäisten vioitus voi näkyä esimerkiksi värivikoina.
Ripsiäisiä mansikan kukalla. Kuva: Tuomas Kara.
Mansikalla ripsiäisten vioitus aiheuttaa marjan pronssiintumista: marja kuivuu, rusehtuu ja saattaa halkeilla.
Ripsiäisen aiheuttamaa viotusta mansikalla. Kuva: Wilhelmiina Kallio / Biotus Oy
Näin torjut ripsiäisiä:
Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) on aikuisena noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävän punertava. Pedot juoksevat vikkelästi pitkin lehteä ja niitä voi olla vaikea havaita. Ripsiäispetopunkkien munat vaativat yli 65 % kosteuden kehittyäkseen. Itse pedot selviävät alhaisemmassakin kosteudessa.
Ripsiäispetopunkki, Kuva Katrianna Leino / Biotus Oy.
Ripsiäispetopunkkihylsyissä on pedon kaikkia muotoja munasta aikuiseen. Pakkauskoot on määritetty nuorten ja aikuisten petopunkkien mukaan. Petopunkkien mieluisinta ravintoa ovat ripsiäistoukat. Petopunkkeja on saatavilla petopunkkipusseissa ja irtotavarana. Ripsiäisten ennakkotorjuntaan ja lievään saastuntaan suosittelemme petopunkkipusseja ja Voimakkaassa saastunnassa suosittelemme käyttämään irtopetopunkkeja.
Aikuisia ripsiäisiä pedot eivät syö ja näin ollen niitä kannattaakin pyydystää mekaanisesti keltaisilla tai sinisillä liima-ansoilla.
Kesärikkaluteita (Orius majusculus) käytetään ripsiäisten torjunnassa täydentämään ripsiäispetopunkkien tehoa. Siinä missä ripsiäispetopunkit keskittyvät ripsiäisten nuoruusvaiheiden syömiseen, kelpaa kesärikkaluteelle myös ripsiäisten lentävät aikuiset yksilöt. Kesärikkaluteen aikuiset kuin myös toukat ovat petoja.
On hyvä ottaa huomioon, että kesärikkaluteet ovat lentäviä torjuntaeliöitä. Täten niiden levityksen tulisi tapahtua vain suljetuissa olosuhteissa, kuten lasitetulla parvekkeella, kasvihuoneessa tai muissa sisätiloissa.
Kesärikkalude, kuva: Jarmo Holopainen.
Petoripsiäinen (Franklinothrips vespiformis) torjuu kalifornianripsiäistä, amerikanripsiäistä ja traakkipuuripsiäistä. Se levitetään kantoaineen (tattarinkuori) kanssa kasvien lehdille. Petoripsiäinen muistuttaa hieman muurahaista käytökseltään. Petoripsiäiset ovat saatavilla TarhurinApu -verkkokaupasta ja niiden toimitukset poikkeavat muista eliöistä, niitä toimitetaan joka toinen viikko!
Petoripsiäinen, kuva: Entocare.
Ripsiäisten torjunta on haastavaa niin kemiallisesti kuin biologisestikin, sillä ne munivat kasvisolukon sisään, jonne torjuntaeliöt tai -aineet eivät pääse. Jotta jokainen kuoriutuva sukupolvi saadaan torjuttua, voi olla, että uusintalevityksiä tarvitaan useita. Niihin kannattaa varautua.
Teksti: TarhurinApu -tiimi