Ripsiäiset ja niiden torjunta

14.4.2023

 

Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt pääosin samalta: niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä.

Perinteisesti ripsiäisistä puhuttaessa tarkoitetaan yleistä-, tupakka- ja kalifornianripsiäistä. Lisäksi viherkasveilla esiintyy muitakin lajeja, kuten amerikan- ja traakkipuuripsiäinen.

 

Traakkipuuripsiäinen kiinanruusulla. Kuva: Minna Pajunen.

 

Näin tunnistat ripsiäisen aiheuttamat oireet kasvustossa:

Ripsiäiset rikkovat pistävillä suuosillaan lehtien soluja ja imevät ne kasvinesteistä tyhjiksi.

Lehdissä vioitus näkyy hopeanhohtoisina laikkuina, joiden ympärillä on ripsiäisten jättämiä mustia ulostekikkaroita. Ripsiäiset esiintyvät yleensä lehtien alapinnoilla.

 

Viotusta lehdellä. Kuva: Heini Koskula / Biotus Oy.

 

Kukissa ripsiäisten vioitus voi näkyä esimerkiksi värivikoina.

 

Ripsiäisiä mansikan kukalla. Kuva: Tuomas Kara.

 

Mansikalla ripsiäisten vioitus aiheuttaa marjan pronssiintumista: marja kuivuu, rusehtuu ja saattaa halkeilla.

 

Ripsiäisen aiheuttamaa viotusta mansikalla. Kuva: Wilhelmiina Kallio / Biotus Oy

 

Näin torjut ripsiäisiä:

Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) on aikuisena noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävän punertava. Pedot juoksevat vikkelästi pitkin lehteä ja niitä voi olla vaikea havaita. Ripsiäispetopunkkien munat vaativat yli 65 % kosteuden kehittyäkseen. Itse pedot selviävät alhaisemmassakin kosteudessa.

 

Ripsiäispetopunkki, Kuva Katrianna Leino / Biotus Oy.

 

Ripsiäispetopunkkihylsyissä on pedon kaikkia muotoja munasta aikuiseen. Pakkauskoot on määritetty nuorten ja aikuisten petopunkkien mukaan. Petopunkkien mieluisinta ravintoa ovat ripsiäistoukat. Petopunkkeja on saatavilla petopunkkipusseissa ja irtotavarana. Ripsiäisten ennakkotorjuntaan ja lievään saastuntaan suosittelemme petopunkkipusseja ja Voimakkaassa saastunnassa suosittelemme käyttämään irtopetopunkkeja.

Aikuisia ripsiäisiä pedot eivät syö ja näin ollen niitä kannattaakin pyydystää mekaanisesti keltaisilla tai sinisillä liima-ansoilla.

Kesärikkaluteita (Orius majusculus) käytetään ripsiäisten torjunnassa täydentämään ripsiäispetopunkkien tehoa. Siinä missä ripsiäispetopunkit keskittyvät ripsiäisten nuoruusvaiheiden syömiseen, kelpaa kesärikkaluteelle myös ripsiäisten lentävät aikuiset yksilöt. Kesärikkaluteen aikuiset kuin myös toukat ovat petoja.

On hyvä ottaa huomioon, että kesärikkaluteet ovat lentäviä torjuntaeliöitä. Täten niiden levityksen tulisi tapahtua vain suljetuissa olosuhteissa, kuten lasitetulla parvekkeella, kasvihuoneessa tai muissa sisätiloissa.

 

Kesärikkalude, kuva: Jarmo Holopainen.

 

Petoripsiäinen (Franklinothrips vespiformis) torjuu kalifornianripsiäistä, amerikanripsiäistä ja traakkipuuripsiäistä. Se levitetään kantoaineen (tattarinkuori) kanssa kasvien lehdille. Petoripsiäinen muistuttaa hieman muurahaista käytökseltään. Petoripsiäiset ovat saatavilla TarhurinApu -verkkokaupasta ja niiden toimitukset poikkeavat muista eliöistä, niitä toimitetaan joka toinen viikko!

 

Petoripsiäinen, kuva: Entocare.

 

Ripsiäisten torjunta on haastavaa niin kemiallisesti kuin biologisestikin, sillä ne munivat kasvisolukon sisään, jonne torjuntaeliöt tai -aineet eivät pääse. Jotta jokainen kuoriutuva sukupolvi saadaan torjuttua, voi olla, että uusintalevityksiä tarvitaan useita. Niihin kannattaa varautua.

 

Teksti: TarhurinApu -tiimi

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷