Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

10.2.2023

 

Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä pesäkkeitä. Mietit, voisiko tämä olla vihannespunkin tekosia.

 

Vihannespunkin tekosia, kuva Heini Koskula / Biotus Oy.

 

Katsotaan…

Vihannespunkit ovat 0,3–0,5 mm mittaisia, väritykseltään vihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät (talvehtimasta tulleet tai uusille isäntäkasveille levittäytymään valmistautuvat vihannespunkit ovat punaisia). Vihannespunkkinaarat elävät noin 50 päivää. Tänä aikana ne munivat 100–130 munaa lehtien alapinnoille seitin suojaan. Vihannespunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää vain 8–10 vuorokautta (25 °C). Vihannespunkkipopulaatio voi hyvissä olosuhteissa kaksinkertaistua 2–4 päivässä.

 

Vihannespunkki ja munat mansikalla, kuva Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Vihannespunkit esiintyvät usein pesäkkeinä lehtien alapinnalla. Ne imevät kasvisolusta kasvinesteitä ja syöntijäljet näkyvät lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina, myöhemmin näkyy myös seittiä.

 

Vihannespunkki luupin läpi, kuva Katrianna Leino / Biotus Oy.

 

Huomaamasi oireet omissa kasveissasi vastaavat vihannespunkin aiheuttamia, vieläpä myöhäisessä vaiheessa olevia oireita, ja pieni pelko kasviesi puolesta alkaa muodostua. Tunnollisena kasvattajana et halua kääntyä kemikaalisten torjunta-aineiden puoleen, vaan alat selvittämään, mitä biologisia torjuntamenetelmiä on olemassa:

Ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) on aikuisena punainen, pitkäjalkainen ja noin 0,3 mm kokoinen. Munat ja nuoruusasteet ovat väritykseltään vaaleita, ja ne muuttuvat punertaviksi vanhetessaan.

 

Ansaripetopunkki, kuva Jarmo Holopainen.

 

Ansaripedoille kelpaavat ravinnoksi kaikki vihannespunkkien eri kehitysvaiheet (muita kasvintuhoojia ansaripetopunkit eivät syö). Ansaripedot voivat hävittää kaikki vihannespunkit kasvustosta ja kuolla itsekin tämän jälkeen. Ansaripetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin viikon (25 °C). Aikuinen naaras munii vajaan kuukauden mittaisen elämänsä aikana 50–100 munaa. Kuivuudesta ansaripedot eivät välitä – päinvastoin, niiden optimikosteus on > 60 %. Vihannespunkit puolestaan viihtyvät kuivassa ja kuumassa, joten kasvuston sumutus on eduksi petopunkeille ja vastaavasti haitaksi vihannespunkeille.

 

Vihannespunkki samettikukalla, kuva Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Kalifornianpetopunkki (Amblyseius californicus) on vihannespunkin kokoinen, pisaranmallinen, vaalea ja pitkäjalkainen petopunkki. Kalifornianpetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 7–10 päivää (25 asteessa). Lämpimämmässä kehitysaika lyhenee neljään päivään ja lajia suositellaankin käytettävän kuumassa ja kuivassa tukemaan ansaripetopunkin toimintaa.

Kalifornianpetopunkkia ei suositella käytettävän tomaatilla, sillä tomaatinlehtien karvat haittaavat sen liikkumista.

 

 

Kalifornianpetopunkki mikroskoopinläpi ja pussissa, kuvat Katrianna Leino ja Heini Koskula / Biotus Oy.

 

Baby booster Carbon Kick® Booster on Suomessa virallisesti hyväksytty ja rekisteröity rypsiöljypohjainen valmiste vihannespunkkien ja härmäsienten torjuntaan. Aine on sallittu luomutuotannossa sekä pohjavesialueilla.

 

Baby boosterin uusi pakkaus, kuva Annaliina Hietanen / Biotus Oy.

 

Teksti: Annaliina Hietanen

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...