Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

30.6.2023

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien lehdille tai bioboxeihin. Jos taas kasvintuhooja vioittaa kasvin juuria, tulee torjuntaeliöt levittää kasvualustaan.

 

Ripsiäispetopunkkipussi ripustettuna huonekasviin. kuva: Katrianna Leino / Biotus Oy

 

Lentävät torjuntaeliöt ovat käteviä varsinkin silloin, kun kasvintuhoojia sijaitsee useissa eri kasveissa, jotka eivät ole lehtikosketuksissa toisiinsa. Lentävät torjuntaeliöt pystyvät siirtymään kasvista toiseen ja etsimään kasvintuhoojia torjuttavaksi.

Levitystavat:

Kasvualustaan levitettävät torjuntaeliöt

Sukkulamadot

Sukkulamadot levitetään kasteluveden seassa suoraan kasvualustaan.

Harsosääskipetopunkit

Harsosääskipetopunkit levitetään kantoaineensa seassa suoraan kasvualustan päälle pieniin kasoihin.

 

Harsosääskipetopunkkien levitystä taimikasvatuksessa. kuva Katrianna Leino

 

Lentävät torjuntaeliöt

VerdaProtect -kirvavainokaisputkilot asennetaan kasvustoon kepin avulla. Putkilon suu avataan ja kirvavainokaiset lentävät putkilosta etsimään kirvoja. Kirvavainokaiset ovat putkiloissa muumioina, joten niiden kuoriutuminen tapahtuu pikkuhiljaa noin 2 viikon aikana.

Kesärikkaluteet ja petoripsiäiset ovat kantoaineen seassa. Kantoaine ripotellaan kasvien lehdille tai bioboxeihin. Pedot lentävät lehdiltä etsimään ripsiäisiä.

 

Torjuntaeliöiden levitystä bioboxien avulla. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Kaksipistepirkot, ruutupirkot, nelitäpläpirkot, amerikanleppäpirkot ja epeli-/hyppykiilupistiäiset vapautetaan kasvustoon paperisilppujen avulla. Purkki kannattaa jättää kasvuston lähelle avonaisena, jotta loputkin pedot pääsevät siirtymään kasveille.

 

Kaksipistepirkkoja ja nelitäpläpirkkoja levitettynä huonekasviin. Kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Kasvien lehdille levitettävät torjuntaeliöt

Kasvien lehdille levitettävät torjuntaeliöt, kuten ripsiäispetopunkit, A. swirskii -petopunkit, harsokorennon toukat ja ansaripetopunkit ripotellaan kantoaineensa seassa suoraan kasvustoon. Joskus kasvien lehdet ovat hyvin liukkaat, ohuet, pienet tai alaspäin suuntautuneet, jolloin kantoainepetoineen ei pysyisi lehdillä mitenkään, tällöin kannattaa ottaa avuksi Bioboxit, joihin kantoaine petoineen on helppo ripotella ja pedot pääsevät hyvin siirtymään kasveille.

 

Harsokorennon toukat levitettynä tattarinkuoren seassa chilille.

 

teksti: TarhurinApu

 

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...