Blogi

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen!

Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin juontaa. Naaras munii lehden alapinnalle siten, että munat ovat toisesta päästä kiinnittyneet lehteen. Jauhiaisten munat ovat soikeita ja noin 0,2 mm:n pituisia. Tiheät munaryhmät näkyvät lehden alapinnalla vaalean tai ruskeanharmaan pölyn kaltaisena.

 

Jauhiainen kurkulla. kuva: Ilona Hulshof

Jauhiainen kurkulla. kuva: Ilona Hulshof

 

Jauhiaisen populaation kehitykseen vaikuttaa sen isäntäkasvi, joita on mm. kurkku, tomaatti, joulutähti, paprika, kiinanruusu ja alppiruusu. Nuoruusvaiheita sillä on neljä. Ensimmäisen asteen toukat liikkuvat lehdillä, mutta seuraavat asteet pysyvät paikoillaan. Kuoriuduttuaan aikuinen jauhiainen nousee kasvilla ylöspäin ja munii nuorimmille lehdille. Kasveille muodostuukin vähitellen selvä ikäjakauma: alimmilla lehdillä ovat kotelot, keskimmäisillä toukat ja ylimmillä munat.

 

Jauhiainen kotelossa, eli jauhiaiskotelo. kuva: Heini Koskula / Biotus Oy

Jauhiainen kotelossa, eli jauhiaiskotelo. kuva: Heini Koskula / Biotus Oy

 

Jauhiaiset imevät kasvinestettä ja näin vaurioittavat kasvia. Tuhoa aiheuttaa myös mesikaste, joka tahraa lehtiä. Lisäksi ne lisääntyvät nopeasti ja pöllyävät kasveista niihin koskettaessa.

Jauhiaisten torjunnassa käytetään Amblyseiulus swirskii -petopunkkeja sekä jauhiaiskiilukaisia. Lisäksi suosittelemme käyttämään keltaisia liima-ansoja aikuisten jauhiaisten tarkkailussa ja massapyynnissä.

 

Seuraavaksi hieman jauhiaisten torjunnassa käytettävistä torjuntaeliöistä:

Amblyseius swirskii -petopunkit syövät jauhiaisten munia sekä nuoruusasteita. Lisäksi ne syövät myös ripsiäisten nuoria kehitysasteita sekä mm. vihannespunkkien munia.

 

Swirskii -petopunkit, kuva: Jarmo Holopainen

Swirskii -petopunkit, kuva: Jarmo Holopainen

 

Swirskii-petopunkit levitetään kantoaineessaan suoraan kasvien lehdille. Levityksessä voi käyttää apuna myös erikseen myytäviä Bioboxeja.

HUOM! Swirskii-petopunkit eivät kuitenkaan sovellu käytettäväksi tomaatilla, sillä tomaatin karvat estävät petopunkin liikkumista.

Jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) ovat aikuisina päiväaktiivisia loispistiäisiä. Naaraat munivat pääasiassa jauhiaisen kolmanteen tai neljänteen toukka-asteeseen. Ansarijauhiaisen loisitut toukka-asteet muuttuvat mustiksi tai ruskeiksi 9–10 päivän kuluttua onnistuneesta loisinnasta.

Jauhiaiskiilukaiset myydään kortteina, jotka ripustetaan kasvustoon auringonpaahteelta suojaisaan paikkaan. Koteloista alkaa kuoriutua pienen pieniä kiilukaisia muutaman päivän kuluttua.

 

Jauhiaiskiilukaiskortti asennettuna alppiruusulle. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Jauhiaiskiilukaiskortti asennettuna alppiruusulle. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Jauhiaiskiilukaiset lentävät, joten niitä suositellaan käytettävän vain suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneissa, lasitetuilla parvekkeilla ja muissa sisätiloissa. Koska jauhiaiskiilukaiset lentävät, kortteja ei tule asettaa liima-ansojen läheisyyteen.

teksti: TarhurinApu

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

lue lisää

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

lue lisää

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

lue lisää

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

lue lisää

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

lue lisää

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

lue lisää

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

lue lisää

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

lue lisää

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

lue lisää

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä
050 309 0810

neuvonta@tarhurinapu.fi

TarhurinApu

Toimitusehdot ja maksutavat

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 9-16

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei 👋
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti 9:00-16:00)