Blogi

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä usein vasta n. 2–3 viikon päästä ensimmäisestä torjuntaeliölevityksestä. Hätäisiä johtopäätöksiä ei siis kannata tehdä.

 

Mitä syitä epäonnistumiselle voi sitten olla?

Yleensä ongelma alkaa jo siitä, että kasvintuhoojien ilmestymiseen reagoidaan liian myöhään. Esimerkiksi vihannespunkki huomataan vasta, kun kasvustossa on jo vioitusta ja pahimmillaan kasvit ovat jo täynnä seittiä. Jos kasvustossa on jo paljon kasvintuhoojia, ei biologinen torjunta välttämättä enää riitä yksinään. Kasvintuhoojapopulaatio jatkaa kasvamistaan ja torjuntaeliöt eivät pysy perässä.

Kasvuston säännöllinen tarkkailu luupin ja liima-ansojen avulla on erittäin tärkeää, jotta torjunta päästään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Joskus valitettavasti ainoa järkevä ratkaisu on hävittää kyseinen kasvi, jotta tuholaiset eivät pääse leviämään muihin kasveihin.

 

Torjuntaeliden käyttömäärä ja levitystapa vaikuttaa lopputulokseen

Torjuntaeliöiden määrän valinta on myös tärkeää. Suosittelemme tilaamaan mieluummin reilusti kuin liian vähän. Torjuntaeliöt eivät syö määräänsä enempää tuholaisia päivässä, mutta tuholaiset saattavat lisääntyä sitäkin vauhdikkaammin. Hyvän torjuntatuloksen aikaansaamiseksi suosittelemme siis levittämään runsaasti torjuntaeliöitä, ylimääräisistä torjujista ei ole haittaa kasvustossa.

Epätasainen levitys voi olla myös yksi syy torjunnan epäonnistumiselle. Torjuntaeliömme tulevat asiakkaille kantoaineen seassa. Kantoaineen avulla niiden levittäminen tasaisesti kaikille kasveille on helpompaa. Pakkausta kannattaa kevyesti pyöritellä ennen levitystä, jotta eliöt menisivät mahdollisimman tasaisesti kantoaineen joukkoon.

 

Biobox ripustettuna kasvustoon. Bioboxin sisällä petopunkki-kantoaineseosta. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Tuholaisista on hyvä muistaa, että ne ovat saattaneet jo levitä muille kasveille, vaikka vioitusta ei vielä ole havaittavissa. Suurin osa tuholaisista on myös niin pieniä, ettei niitä välttämättä ole helppo kasvilta havaita luupinkaan avulla. On suositeltavaa levittää torjuntaeliötä kaikille saman tilan/huoneiston kasveille tasaisesti, kuin jättää osa kasveista ilman torjuntaa.

Myös levitysajankohdalla sekä olosuhteilla on vaikutusta eliöiden tehokkuuteen. Kasvihuoneissa ja lasitetuilla parvekkeilla keskellä kesäpäivää paahteessa tehtävät levitykset eivät välttämättä onnistu hyvin. Eliöt joutuvat suoraan paahteeseen eivätkä ehdi ajoissa piiloutumaan kasvuston sekaan. Sen vuoksi suosittelemme tekemään levitykset aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Osa eliöistämme vaatii erityiset olosuhteet lisääntyäkseen ja selvitäkseen kasvustossa. Jos huoneilma on liian kuiva, saattavat esimerkiksi ripsiäispetopunkit selvitä muutaman viikon, mutta niiden munat eivät kehity ja torjunta tulos voi jäädä laihaksi.

 

TarhurinApu-tietokortteihin olemme koonneet yksityiskohtaiset ohjeet kunkin kasvintuhoojan biologiseen torjuntaan. Tietokorteista löydät myös ohjeet eri torjuntaeliöiden levitykseen. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Epäonnistumiselle löytyy siis monia syitä, jotka on hyvä ottaa huomioon biologista torjuntaa tehdessä. Olemme koonneet ohjeita ja tietokortteja nettisivuillemme avuksenne, jotta epäonnistumisilta vältyttäisiin.

Tarve uusintalevityksille ei ole koskaan merkki torjunnan epäonnistumisesta. Harvoin tuholaisia saadaan torjuttua yhdellä kerralla, sillä esimerkiksi ripsiäinen munii kasvusolukon sisään, jonne pedot eivät pääse! On hyvin yleistä, että uusinta levityksiä tarvitaan enemmin tai myöhemmin.

Tarkkailulla ja hyvin ajoitetulla torjunnalla saadaan hyvä tuloksia, kannattaa siis panostaa liima-ansojen käyttöön sekä käydä kasveja läpi luupin avulla mahdollisimman usein.

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

lue lisää

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

lue lisää

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

lue lisää

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

lue lisää

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

lue lisää

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

lue lisää

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

lue lisää

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

lue lisää

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

lue lisää

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä
050 309 0810

neuvonta@tarhurinapu.fi

TarhurinApu

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16