Blogi

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?

Näihin ja moneen muuhun asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin on nyt vastattu kahdessa uusimmassa tietokortissamme: ”Torjuntaeliöiden käyttö sisätiloissa, lasitetuilla parveikkeilla ja pienkasvihuoneissa” sekä ”Torjuntaeliöiden levitysmäärät sisätiloissa, lasitetuilla parveilleikka ja pienkasvihuoneissa”.  Tietokorit löytyvät TarhurinApu-sivuston Tietokortit & hinnasto -sivulta.

Torjuntaeliön valinnassa sekä levitysmääriä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon saastunnan lähtötaso (ennakkotorjunta, lievä saastunta vai paha saastunta), olosuhteet (lämpötila, ilmankosteus sekä valonmäärä), kasvilajit sekä niiden määrät ja koot. Myös se minkälainen tila on kyseessä vaikuttaa torjunnan onnistumiseen. Emme suosittele käytettävän lentäviä torjuntaeliöitä (mm. kaksipistepirkot, amerikanleppäpirkot, kesärikkaluteet sekä jauhiaiskiilukaiset) kovin avoinaisissa tiloissa tai pihamaalla/avomaalla, sillä silloin on haastavampaa saada torjuntaeliöt pysymään kasvuston läheisyydessä. Onneksi torjuntaeliövalikoimistamme löytyy myös lentämään kykenemättömiä vaihtoehtoja, kuten eri petopunkkilajit sekä toukat ja sukkulamadot.

Paljonko torjuntaeliöitä tulisi levittää?

Olemme koonneet suuntaa-antavan taulukon TarhurinApu-verkkokaupan valikoimista löytyvien torjuntaeliöiden levitysmääristä. Taulukko löytyy tulostettavana PDF-tiedostona täältä.

Pienimmät pakkauskokomme riittävät jo melko suurellekin kasvimäärälle tai kasvatusalalle. Sisätiloissa on kuitenkin hyvä huomioida, että olosuhteet eivät välttämättä ole niin suotuisat, kuin esimerkiksi pienkasvihuoneessa, jolloin myös torjuntaeliöitä kannattaa levittä reilummin, sillä niiden kuolleisuus on suurempaa.

Mistä apua tuholaisen tunnistamiseen?

Biologisessa torjunnassa ensisijaisen tärkeää on tunnistaa kasvustossa jylläävä tuholainen, sillä jokaiselle tuholaiselle löytyy oma luontainen petonsa (torjuntaeliönsä), eikä väärän torjuntaeliön levittämisestä ole hyötyä.

TarhurinApu -sivustolle on koottu lisätietoa ja kuvia yleisimmistä kasvintuhoojista ja niiden torjunnasta. Jos et kuitenkaan löydä vastausta mieltä askarruttavaan kysymykseen, niin meiltä voi myös kysyä neuvoa sähköpostitse: neuvonta@tarhurinapu.fi .

Autamme parhaamme mukaan löytämään biologiset torjuntaratkaisut juuri sinun kasvintuhoojaongelmaasi.

Torjuntaeliöt ja tarkkailutarvikkeet pääset tilamaan näppärästi verkkokaupastamme suoraan kotiin!

Loppukesäisin terveisin,

Katrianna, TarhurinApuvastaava