Blogi

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia

Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai maahan/kasvualustaan lajista riippuen.

Ripsiäiset ovat nopeita lisääntymään. Kehitys munasta aikuiseksi kestää n. 3-4 viikkoa olosuhteista riippuen. Ripsiäisiä on Suomen luonnossa yli 100 lajia. Erityisesti syksyisin, peltojen puinnin jälkeen, ne hakeutuvat sisätiloihin sisäkasveihin ja kasvihuoneisiin. Huonekasveilta löytyvät ripsiäiset voivat olla myös taimien/ kasvien mukana matkanneita trooppisempia ripsiäislajeja, kuten traakkipuuripsiäinen (ensimmäisessä kuvassa) tai kalifornianripsiäinen.

Ripsiäisen nuoret kehitysasteet eli nymfit ovat todella pieniä ja vaaleita, lähes värittömiä. Näitä on hankala löytää kasvustosta.

Tarkkailu

Ripsiäisiä kannattaa tarkkailla lehdiltä ja kukista. Aikuiset ripsiäiset ovat vikkeliä ja pieniä, niillä on hapsureunaiset siivet. Nuoremmat ripsiäiset ovat toukkamaisia ja vaaleita, lähes värittömiä. Toukat ovat niin pieniä, että niitä ei ole helppo havaita. Luuppi on hyvä apuväline ripsiäisten tarkkailuun. Myös liima-ansoilla voidaan tarkkailla ja torjua aikuisia, lentäviä ripsiäisiä. Ripsiäiset lentävät sinisiin sekä keltaisiin liima-ansoihin.

Ripsiäispetopunkki mikroskoopin läpi kuvattuna.

Biologinen torjunta

Ripsiäiset ovat haastava torjuttava niin kemiallisesti, kuin biologisestikin. Ne munivat kasvusolukon sisään suojaan torjunta-aineilta sekä torjuntaeliöiltä. Tästä syystä torjunta vaatii usein useamman käsittelykerran onnistuakseen. Ripsiäisten biologinen torjunta olisi hyvä aloittaa jo ennakkoon, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ripsiäiset löytyvät kasvustosta.

Ripsiäisten biologisessa torjunnassa käytetään ripsiäispetopunkkeja (Neoseiulus cucumeris). Ripsiäispetopunkit syövät ripsiäisten nuoria kehitysasteita kasvustosta. Ripsiäispetopunkkien lisäksi kasvustosta on hyvä torjua samalla myös aikuisia ripsiäisiä mekaanisesta esimerkiksi liima-ansoilla tai tehostaa biologista torjuntaa kesärikkaluteilla (Orius majusculus). Kesärikkaluteet syövät ripsiäisten kaikkia kehitysasteita, mutta lentävänä torjuntaeliönä ne ei eivät aina sovellu käytettäväksi avoimissa tiloissa. Kesärikkaluteita käytettäessä on myös hyvä huomioida, että ne ovat hyvin herkkiä kemikaaleille sekä torjunta-ainejäämille.

Lähes kaikki torjuntaeliöt toimitetaan kantoaineessa. Ripsiäispetopunkeilla kantoaineena lese-vermikuliittiseos.

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana ”irtotavarana” kantoaineessa sekä valmiiksi pusseihin pakattuna petopunkkipusseina. Petopunkkipussit soveltuvat parhaiten ennakkotorjuntaan ja lievään saastuntaan. Irtopetopunkkeja suosittelemme, kun kasvustossa on havaittu jo enemmän ripsiäisiä tai ne ovat ehtineet aiheuttaa vioitusta. Ripsiäispetopunkit (irtotavara) tuotetaan Suomessa, mutta tällä hetkellä valikoimissa olevat ripsiäispetopunkkipussit tulevat eurooppalaiselta toimittajalta.

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana 10 000, 25 000 sekä 50 000 petopunkin pakkauksissa.

Petopunkkipussit ripustetaan kasvustoon roikkumaan. Petopunkkipussien perusajatuksena on, että petopunkit pakataan pussiin, jossa ne lisääntyvät siellä olevien ruokapunkkien turvin. Pussissa on pienen pieni reikä, jonka kautta osa pedoista kiipeää kasveille etsimään varsinaista saalista, osa jää vielä pussiin ja lisääntyy siellä ennen kasvustoon siirtymistä. Petotehdas pyörii, olosuhteista riippuen, jopa 4-7 viikkoa.

Huom! Tietyissä olosuhteissa (liian kuiva, liian kostea) petopunkkipussien peto-ruokasuhde saattaa vinoutua. Tällöin ruokapunkit lisääntyvät räjähdysmäisesti ja saattavat tulla ulos pusseista kasveille. Ruokapunkki -räjähdys saattaa vahingoittaa taimia tai pehmeälehtisiä viherkasveja (esim. peikonlehdet).

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana myös kasvustoon ripustettavissa petopunkkipusseissa. Pussit myydään 10 pussin erissä.

Irtotavarana levitettävät petopunkit ripotellaan kantoaineessa (lese ja vermikuliitti) suoraan lehdille ja kaikkialle kasvustoon. Jos kantoainetta on haastava saada pysymään kasvustossa, voidaan apuna käyttää pahvisia Bio-boxeja (myydään erikseen). Bio-boxit ripustetaan kasvustoon ja kantoaine-petopunkkiseosta kaadetaan laatikkoon.

”Irtopetopunkkeja” ja niiden kantoainetta voi olla haastava levittää ja saada pysymään liukaspintaisilla lehdillä. Pahviset Bio-box ovat näppärä apu levitykseen.

 

Pahviset Bio-boksit ripustetaan kasvustoon, niihin kaadetaan petopunkki-kantoaineseosta ja petopunkit siirtyvät itse kantoaineen seasta kasvustoon ruokailemaan.

Huomioitavaa

Ripsiäispetopunkit vaativat lisääntyäkseen (muniakseen ja munien kehittymiseen) yli 65 % ilmankosteuden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavallisen kotikäytössä olevan tilan ilmankosteus tulisi saada huolestuttavan korkean kosteaksi. Petopunkkipakkauksessa (niin irtotavara kuin pussitkin) toimitetaan kaikki petopunkkien kehitysasteita: munia, nuoria sekä aikuisia, eivätkä ne kaikki saman tien kuole, vaikka ilmankosteus olisikin alhaisempi. Petopunkit eivät myöskään muodosta pysyvää kantaa kasvustoon, vaikka kosteuden saisikin pidettyä korkealla. Kasvien kevyt sumuttelu vedellä on hyvä tapa huolehtia kasvien ja torjuntaeliöiden hyvinvoinnista.

 

Katrianna Leino 11/2020

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

lue lisää

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

lue lisää

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

lue lisää

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

lue lisää

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....

lue lisää

Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa...

lue lisää

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä
050 309 0810

tarhurinapu@biotus.fi

TarhurinApu

Biotus

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16