Harsosääsket ja niiden torjunta

13.1.2023

 

Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!

 

 

Tarkkailua liima-ansan avulla, kuva Annaliina Hietanen.

 

Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja helminauhamaiset tuntosarvet. Harsosääsken toukka on läpinäkyvä, jalaton ja sillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm pituisiksi. Harsosääsket viihtyvät kosteissa oloissa, ja näin ollen usein pelkkä liikakastelun välttäminen ja kasvualustan pinnan kuivahtaminen vähentää harsosääskimääriä.

 

Harsosääsken toukka, kuva Minna Pajunen.

 

Harsosääsken olemassaolon huomaan yleensä ensin ilmassa lentävien aikuisten yksilöiden takia. Harsosääsken toukat elävät kasvualustan pinnalla syöden hiusjuurakkoa, ja suuri määrä toukkia haittaa mm. juurtumista. Lisäksi toukat saattavat syödä kasvualustan pintaa koskevia lehtiä.

 

Harsosääski toukan vioitus, kuva Heini Koskula.

 

Paras keino päästä eroon harsosääskistä on hyödyntää liima-ansoja sekä harsosääskipetopunkkeja ja/tai isosukkulamatoja.

Liima-ansojen pinnassa on kuivumatonta hyönteisliimaa, johon lentävät kasvintuhoojat, kuten aikuiset harsosääsket tarttuvat kiinni.

 

Harsosääski liima-ansassa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Harsosääskipetopunkki (Stratiolaelaps scimitus) ovat nimensä mukaisesti petoja. Harsosääskipetopunkki voi syödä päivän aikana joka kahdeksan pientä harsosääskitoukkaa. Petopunkit syövät myös muuta kasvualustassa elävää pieneliöstöä.

Huomioitavaa on, että harsosääskipetopunkki ei kestä kylmää, kuten jääkaappisäilytystä ollenkaan!

 

Harsosääskipetopunkkipakkaus, kuva Biotus Oy.

 

Isosukkulat (Steinernema feltiae) ovat nimestään huolimatta mikroskooppisen pieniä sukkulamatoja. Ne tappavat maassa eläviä harsosääskitoukkia loisimalla. Ihmisille tai kotieläimille isosukkuloista ei ole vaaraa.

Sukkulamadot liotetaan veteen ennen niiden levitystä. Tämä liuos ei kestä säilytystä, joten se tulee käyttää välittömästi!

 

Isosukkulamatoja pakkauksissa, kuva Katrianna Leino.

 

Sukkulamatopakkaus tulee säilyttää tiiviisti suljettuna viileässä (5–8 astetta). Pakkauksessa tulee ottaa huomioon sen ”Parasta ennen” -päivämäärä.

Sukkulamatoja voidaan käyttää yhdessä harsosääskipetopunkkien kanssa.

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...