Harsosääsket ja niiden torjunta

13.1.2023

 

Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!

 

 

Tarkkailua liima-ansan avulla, kuva Annaliina Hietanen.

 

Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja helminauhamaiset tuntosarvet. Harsosääsken toukka on läpinäkyvä, jalaton ja sillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm pituisiksi. Harsosääsket viihtyvät kosteissa oloissa, ja näin ollen usein pelkkä liikakastelun välttäminen ja kasvualustan pinnan kuivahtaminen vähentää harsosääskimääriä.

 

Harsosääsken toukka, kuva Minna Pajunen.

 

Harsosääsken olemassaolon huomaan yleensä ensin ilmassa lentävien aikuisten yksilöiden takia. Harsosääsken toukat elävät kasvualustan pinnalla syöden hiusjuurakkoa, ja suuri määrä toukkia haittaa mm. juurtumista. Lisäksi toukat saattavat syödä kasvualustan pintaa koskevia lehtiä.

 

Harsosääski toukan vioitus, kuva Heini Koskula.

 

Paras keino päästä eroon harsosääskistä on hyödyntää liima-ansoja sekä harsosääskipetopunkkeja ja/tai isosukkulamatoja.

Liima-ansojen pinnassa on kuivumatonta hyönteisliimaa, johon lentävät kasvintuhoojat, kuten aikuiset harsosääsket tarttuvat kiinni.

 

Harsosääski liima-ansassa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Harsosääskipetopunkki (Stratiolaelaps scimitus) ovat nimensä mukaisesti petoja. Harsosääskipetopunkki voi syödä päivän aikana joka kahdeksan pientä harsosääskitoukkaa. Petopunkit syövät myös muuta kasvualustassa elävää pieneliöstöä.

Huomioitavaa on, että harsosääskipetopunkki ei kestä kylmää, kuten jääkaappisäilytystä ollenkaan!

 

Harsosääskipetopunkkipakkaus, kuva Biotus Oy.

 

Isosukkulat (Steinernema feltiae) ovat nimestään huolimatta mikroskooppisen pieniä sukkulamatoja. Ne tappavat maassa eläviä harsosääskitoukkia loisimalla. Ihmisille tai kotieläimille isosukkuloista ei ole vaaraa.

Sukkulamadot liotetaan veteen ennen niiden levitystä. Tämä liuos ei kestä säilytystä, joten se tulee käyttää välittömästi!

 

Isosukkulamatoja pakkauksissa, kuva Katrianna Leino.

 

Sukkulamatopakkaus tulee säilyttää tiiviisti suljettuna viileässä (5–8 astetta). Pakkauksessa tulee ottaa huomioon sen ”Parasta ennen” -päivämäärä.

Sukkulamatoja voidaan käyttää yhdessä harsosääskipetopunkkien kanssa.

Blogi

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...