Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

10.2.2020

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla?

Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen. Saaliin perusteella arvioidaan torjunnan tarve ja torjunnan ajankohta. Pyydyksiä voidaan käyttää myös suoraan torjuntaan (esimerkiksi omenakääriäinen, herukkalasisiipi ym.), olosuhteista riippuen feromonipyydysten käytöllä on myös tuholaiskantaa pienentävä vaikutus. Feromonipyydysten avulla saadaan selville tuholaislajin esiintyminen viljelyksellä jo ennen vioitusten syntymistä, helpotetaan torjunnan tarpeen arviointia ja tarkennetaan torjunnan ajoitusta sekä vähennetään tuholaisten määrää.

 

feromonipyydyksillä voidaan torjua luumukääriäistä

Luumukääriäisen aiheuttamaa vioitusta (kumivuotoa) kypsässä hedelmässä.

Luumukääriäinen

Luumukääriäinen on aikuisena noin 6-7 mm pitkä, harmaanruskea, lentävä kasvintuhooja. Sen toukka kaivaa luumuraakileen kuoren alle pienen käytävän, josta alkaa valua hedelmän pinnalle kumivuotoa. On hyvä ottaa huomioon, että kumivuotoa voi aiheutua myös muista mekaanisista vioituksista, eikä aina kyseessä ole luumukääriäinen. Luumukääriäisen toukka kaivautuu luumun maltoon lähelle luumun kiveä. Vioitetut hedelmät varisevat maahan,.

Luumukääriäisen tavanomainen lentoaika on kesä-heinäkuussa. Feromonipyydykset olisi hyvä asentaa kasvuston läheisyyteen kukinnan päättyessä. Erityisen lämpiminä kesinä ja jos kevät on ollut aikainen, voi esiintyä myös toinen sukupolvi heinä-elokuussa. Tällöin feromonipyydykseen tulisi asentaa uusi feromonihaihdutin, jotta se kattaisi myös jälkimmäisen sukupolven lennon.

 

Feromonipyydyksillä voidaan torjua omenakääriäistä

Omenakääriäisen toukka kypsässä omenassa.

Omenakääriäinen

Omenakääriäinen on noin 1cm pituinen, harmaanruskea siipinen lentävä kasvintuhooja. Sen toukka vioittaa omenoita kaivamalla käytäviä omenan kotaan asti. Yksi omenakääriäisen toukka voi vioittaa useita omenoita.

Omenakääriäisen lentoaika alkaa tavallisesti toukokuun lopussa ja se kestää elokuulle asti. Omenakääriäisen päälento on kesäkuussa. Omenakääriäisen feromonitarkkailussa ja torjunnassa ansa tulisi asentaa kasvustoon omenan kukinnan alkaessa. Uusi feromonituoksu vaihdetaan ansaan n. 6-8 viikon kuluttua ensimmäisen asennuksesta, jotta feromonin teho kattaa koko kasvukauden.

 

Feromonipyydyksillä voidaan torjua pihlajanmarjakoita

Pihlajanmarjakoin aihettamaa vioitus omenalla.

Pihlajanmarjakoi

Pihlajanmarjakoin pääisäntäkasvi on pihlaja. Jos pihlaja kukkii kuluvana kautena vähän, on vioitusvaara omenalla suuri, sillä pihlajanmarjakoinaaraat hakeutuvat pihlajanmarjojen katovuotena munimaan omenalle.Omenalla pihlajanmarjakoin toukat kaivavat kapeita käytäviä omenan maltoon. Sisäänmenokohdassa omenan pinnalla näkyy aluksi vaaleita, myöhemmin tummuvia laikkuja, joista pusertuu nestettä ulos.

Pihlajanmarjokoin lentoaika on tavallisesti kesäkuusta elokuun alkuun. Feromonipyydykset pihlajanmarjakoin torjuntaan asennetaan kasvustoon omenan kukinnan loppupuolella.

Feromonipyydysten asennusaikataulu

Feromonipyydysten asennusajankohta

Muista tilata ansatarvikkeet hyvissä ajoin ennen tarkkailtavan lajin lennon alkamista. Kannattaa huomioida, että lentoajankohta voi vaihdella suuresti eri vuosina sääolosuhteista riippuen. Hyvin lämpimän talven tai normaalia aikaisemman kevään vaikutuksesta tiettyjen kasvintuhoojien lento voi alkaa jopa viikkoja aiemmn, kuin ohjeistuksissa määritellään. Lentoajoissa voi olla vuosittain myös paikkakuntakohtaisia eroja, johtuen vallitsevista sääolosuhteista.

Feromonituotteet TarhurinApu-verkkokaupasta!

Kirjoittanut: Katrianna Leino

Blogi

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷