Kirvat ja niiden torjunta

13.12.2022

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi apuna on paras käyttää luuppia tai suurennuslasia.

Kirvat ovat sekä siivettömiä, että siivellisiä pehmeäihoisia hyönteisiä. Kirvojen ruumis on pulleahko ja sen takaosassa on yleensä selkäputket. Kirvojen jalat ja tuntosarvet ovat yleensä pitkät ja hennot.

Kirvoille ominaista on niiden nopea lisääntyminen, ja tästä syystä niiden tarkkailu ja havaitseminen ajoissa on erityisen tärkeää. Yleensä ensimmäisenä kirvojen olemassaolon huomaa niiden jättämistä kirvannahoista lehdillä.

Tiesitkö? Naaraskirvat tuottavat ensin siivettömiä yksilöitä, kunnes vallatulta kasvilta alkaa loppua tila. Tämän jälkeen naaraskirvat alkavat tuottamaan siivellisiä yksilöitä, jotka voivat levitä muualle kasvustoon, vaikkapa kasvihuoneen toiseen päähän, ja alkaa lisääntymään siellä.

Miksi siis kirvat ovat niin haitallisia kasveille?

Kirvat aiheuttavat kasvien lehtiin vioitusta imemällä niistä kasvinestettä, joka vaikuttaa negatiivisesti kasvisolukon toimintaan ja näin kasvin lehtien hyvinvointiin. Samalla ne levittävät mesikastetta, joka tahmaa lehdet. Mesikaste on otollinen alusta erilaisille homeille ja sienille, jotka vaikuttavat negatiivisesti kasviin. Kirvat levittävät myös joitakin kasvien virustauteja.

 

Juurikaskirva rosmariinilla, kuva Heini Koskula.

 

Yleisimmät kotikasvatuksia kiusaavat kirvat ovat koisokirva, persikkakirva sekä juurikaskirva:

Koisokirva (Aulacorthum solani) on 1,8–3 mm kokoinen ja väritykseltään vihertävä. Siivettömien aikuisten pakaroiden päällä on selvästi tummat laikut. Koisokirvan tuntosarvet ovat ruumista pidemmät.

Persikkakirva (Myzus persicae) on 1,2–2,3 mm kokoinen ja sen väritys vaihtelee vaaleanpunaisesta keltaiseen ja vihertävään infektoidun kasvilajin mukaan. Persikkakirvan selkäputket ovat usein keskeltä ja kärjestä hieman pullistuneet ja tummuneet. Tuntosarvet ulottuvat selkäputkiin saakka.

Juurikaskirva (Aphis fabae) on 1,5–3 mm kokoinen. Väritykseltään ne ovat mattamustia, ruskeita ja oliivinvihreitä. Niiden tuntosarvet ovat puolet ruumiin pituudesta ja niiden jalat ovat vihreät, joissa on tummat nivelkohdat.

Kirvoja torjuntaan harsokorennon toukilla, VerdaProtect -kirvavainokaisputkiloilla sekä kaksipistepirkoilla.

 

Persikkakirva, kuva Heini Koskula.

 

Millaisia kirvojen torjuntaan käytettävät eliöt ovat?

VerdaProtect -putkilot sisältävät eri kirvavainokaislajeja, jotka loisivat monia eri kirvalajeja. Kirvavainokaiset aikuistuvat putkilossa ja vapautuvat putkilon lentoaukon kautta etsimään kirvoja loisittavaksi. Loisitut kirvat muuttuvat rusehtaviksi ”kirvamuumioiksi” ja myöhemmin niistä kuoriutuu uusi kirvavainokainen.

VerdaProtectin käytössä on kuitenkin otettava huomioon, että mikäli kirvoja on kasvustossa jo runsaasti, olisi syytä käyttää muutakin kirvatorjuntaa! VerdaProtectia käytetään vain suljetuissa tiloissa, sillä avomaalla siivekkäät kirvavainokaiset karkaavat.

 

Verda- putkilo purkissa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Harsokorennon toukat (Chrysoperla carnea) ovat yleispetoja, jotka syövät lähes kaikkia kirvalajeja! Ne ovat noin 2–3 mm kokoisia, mutta voivat kasvaa jopa 1 cm mittaisiksi. Toukat voivat syödä jopa satoja kirvoja kehityksensä aikana.

Harsokorennon toukat ovat erittäin pieniä, ja piiloutuvat kantoaineen ja kasvuston joukkoon helposti. Joten vaikka levitettäessä näyttäisi siltä, että olet tilannut vain kantoainetta ja torjuntaeliötä ei näy missään, kyllä ne toukat siellä piileskelevät.

 

Harsokorennontoukka, kuva Minna Pajunen.

 

Kaksipistepirkot (Adalia bipunctata) ovat väritykseltään joko punaisia, joiden selässä on mustat täplät, tai mustia ja selässä on punaiset/tumman oranssit (ruosteiset) täplät. Täplät voivat olla myös laikkumaiset. Kooltaan kaksipistepirkot ovat noin 3–6 mm kokoisia. Kaksipistepirkot ovat yleispetoja ja käyttävät pääasiassa ravinnokseen kirvoja, kemppejä ja punkkeja. Siksi ne ovatkin loistava vaihtoehto kirvojen torjuntaan.

Kaksipistepirkkoja kannattaa hyödyntää kirvojen torjuntaan vain suljetuissa olosuhteissa, kuten lasitetuilla parvekkeilla, kasvihuoneissa ja muissa sisätiloissa, jotta ne eivät lennä pois.

 

Kaksipistepirkko lehdellä, kuva Katrianna Leino.

 

Teksti TarhurinApu

 

Blogi

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...