Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

22.5.2023

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa.

Näin tunnistat korvakärsäkkään:

Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri korvakärsäkäslajeista pikkukorvakärsäkäs on nimensä mukaan pienin. Isokorvakärsäkkäät ovat mustia tai ruskeita ja usein ruskeiden suomujen peitossa. Uurrekorvakärsäkkäät ovat puolestaan suurimpia ja niiden aikuiset muodot ovat kiiltävän mustia.

Korvakärsäkästoukat ovat vaalean kellertäviä ja niillä on ruskea pää. Toukat vetäytyvät sykkyrään häiritessä.

 

Kärsäkästoukkia, kuva: Biotus Oy.

 

Mistä voit tietää ovatko kasvustossa esiintyvät oireet korvakärsäkkään aiheuttamia:

Aikuiset korvakärsäkkäät syövät lehtiin pyöreitä koloja. Varsinaisen vioituksen aiheuttavat juuristossa elävät toukat. Ne katkovat juuria sekä kalvavat juurten pintasolukkoa. Heikentynyt juuristo haittaa kasvua ja lopulta voi kuihduttaa koko kasvin. Jos kasvin nostaa ylös juurineen, löytyy kellertäviä, ruskeapäivä korvakärsäkästoukkia.

Toukat vahingoittavat mansikan lisäksi mm. orvokin, syklaamin, ruusun ja alppiruusun juuria.

 

Näin torjut korvakärsäkkäitä:

Korvakärsäkkäitä voidaan torjua biologisesti kärsäkässukkulamadoilla (Heterorhabdites bacteriophora). Sukkulamatoja saatavissa 50 miljoonan kappaleen pakkauksissa. 50 milj. sukkulamatopakkaus riittää noin 50–100 neliömetrin alueen käsittelyyn. Kärsäkästoukat viihtyvät kasvustossa koko kasvukauden, useampi sukkulamatokäsittely parantaa torjuntatulosta. Torjunta-ajankohta on keväällä, kun pintamaa on lämmennyt noin 10–12 asteeseen. Toinen sukkulamatokäsittely kesäkuussa ja vielä uusintakäsittely loppukesästä/alkusyksystä. Näin saadaan talvehtivien toukkien määrä minimiin.

 

Sukkulamatoja mikroskoopissa, kuva: Heini Koskula.

 

Sukkulamadot tunkeutuvat tuholaistoukkaan niiden ruumiinaukkojen kautta. Päästyään isäntänsä sisään sukkulamadot vapauttavat tämän elimistöön symbioottisia bakteereita, joka tappaa korvakärsäkästoukan. Sukkulamadot lisääntyvät toukan sisällä, josta ne vapautuvat jossain vaiheessa ympäristöön etsimään uutta saalista.

Toteuttaessasi useamman sukkulamatokäsittelyn varmistat sen, että maassa on sukkulamatoja jatkuvasti etsimässä korvakärsäkkään toukkia.

Korvakärsäkäsaikuisia voidaan torjua sukkulalaudalla. Lauta sisältää pikkusukkulaa (S. carpocapsae). Pikkusukkulamadot ovat laudan uurteissa geelin seassa.  Lauta asetetaan maahan lähelle saastunutta kasvia uurteet maata vasten. Maa tulee pitää kosteana. Korvakärsäkäsaikuiset piiloutuvat laudan alle, jolloin sukkulamadot tunkeutuvat niihin.

 

Sukkulalauta pakkauksineen, kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy.

 

Turilaat:

Samalla sukkulamatolajilla (Heterorhabdites bacteriophora) torjutaan myös turilaan toukkia. Turilaat kuuluvat lehtisarvisten (Scarabaeidae) heimoon. Toukat ovat täysikasvuisina jopa sormen paksuisia, 4 cm mittaisia, käyristyneitä, vaaleita ja ruskeapäisiä. Toukkavaihe voi kestää jopa 4 vuotta. Turilaan toukkia esiintyy erityisesti nurmialueilla.

 

Aikuinen turilas, kuva: Tuomo Tuovinen.

 

 

Näin tunnistat turilaan aiheuttamat oireet kasvustossa:

Turilaiden toukat aiheuttavat juurivioitusta viljelykasveille. Esimerkiksi nurmikolla tuhot voivat olla merkittävät. Ruoho kuihtuu ja nurmikosta tulee liukas. Aikuiset turilaat syövät mm. kukkia.

 

Turilaan toukkia, kuva: Tuomo Tuovinen.

 

Turilaiden torjunnassa huomioitavaa:

Sukkulamadot infektoivat parhaiten turilaiden ensimmäisen ja toisen kehitysvaiheen toukkia. Sukkulamadot eivät infektoi turilaiden aikuis- ja muna-asteita. Sukkulamadoilla ei siis saa torjuttua kerrallaan kuin toukkien kahta ensimmäistä kehitysastetta. Tästä syystä torjunta voi vaatia useamman vuoden ja useamman levityskerran.

 

Teksti: TarhurinApu

Blogi

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-15:30)