Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa kunnolla kuivahtaa kasteluiden välissä. Tämä vähentää harsosääskien munintapaikkoja, mikä taas pienentää harsosääskikantaa vaikeuttamalla niiden lisääntymistä. Taimikasvatusvaiheessa ei ole mahdollista pelata kasvualustan kosteuden kanssa. Silloin avuksi kannattaa ottaa torjuntaeliöt: harsosääskipetopunkit sekä isosukkulamadot sekä aikuisten harsosääskien tarkkailuun ja torjuntaan keltaiset liima-ansat.
Harsosääsket
Aikuisilla harsosääskillä on pitkät jalat ja helminauhamaiset tuntosarvet. Ne ovat noin 3-5 mm:n mittaisia, tummia ja hoikkia sääskiä. Aikuiset harsosääsket ovat sinällään harmittomia kasvustolle, mutta ne levittävät toukkien ohella kasvitauteja. Lisäksi aikuisilla harsosääskillä on ärsyttävä ominaisuus yrittää lennellä nenän sieraimista ja avonaisesta suusta sisään etsiessään kosteaa munintapaikkaa.
Harsosääsken toukka
Harsosääskitoukat
Harsosääsken toukat ovat vaaleita; läpikuultavia tai valkoisia, jalattomia toukkia, joilla on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm. pituisiksi ennen koteloitumista kasvualustaan. Harsosääski munii toukat kosteaan kasvualustaan. Harsosääskitoukat aiheuttavat vioitusta kasvualustassa vioittamalla nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Toukkien aihettama vioitus on merkittävä erityisesti taimikasvatusvaiheessa, sillä se saattaa hidastaa tai pysäyttää taimien kasvun kokonaan. Suuremmille ja terveille kasveille toukkien vioituksesta ei ole suurta haittaa.
Harsosääskien biologinen torjunta
Aikuisten harsosääskien torjunta onnistuu mekaanisesti mm. keltaisilla liima-ansoilla. Liima-ansoja on saatavilla esimerkiksi TarhurinApu-verkkokaupasta 10 cm sekä 20 cm levyisinä arkkeina yksipuoleisella ja kaksipuoleisella liimalla. Liima-ansasta poistetaan vain suojapaperi ja se sijoitetaan kasvuston läheisyyteen esimerkiksi roikkumaan. Harsosääsken toukkia voidaan torjua biologisesti harsosääskipetopunkeilla sekä isosukkulamadoilla. Harsosääskipetopunkit (Stratiolaelaps scimitus ,entiseltä nimeltään Hypoaspis miles) toimitetaan turve-vermikuliitti kantoaineessa 5000, 10 000 tai 25 000 petopunkin pakkauksissa. Ne levitetään pieninä kasoina kasvualustan pinnalle. Harsosääskipetopunkit syövät kasvualustasta harsosääsken munia, toukkia sekä koteloituneita toukkia. Samanaikaisesti petopunkkien kanssa harsosääskiä voidaan torjua myös kasteluveden mukana levitettävällä Isosukkulamato-valmisteella (Steinernema feltiae). Isosukkulamadot on noin 1 mm mittaisia sukkulamatoja, jotka tuhoavat isäntäeliönsä mukana kuljettamiensa symbionttisien bakteerien avulla. Nämä bakteerit hajottavat mm. toukan kudosta, jota sukkulamato käyttää ravinnokseen. Isäntäeliö muuttuu ns. sukkulamatotehtaaksi ja kuolee pian saatuaan infektion.
Harsosääskipetopunkki mikroskoopilla kuvattuna
Harsosääsken toukkia voidaan torjuntaeliöiden sekä liima-ansojen lisäksi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi perunanpuolikkaiden avulla. Työnnä raaka perunanpuolikas tai paksuhko perunanviipale kasvualustaan leikkuupinta alaspäin, niin että peruna peittyy osittain. Harsosääsken toukat hakeutuvat perunaan. Poista ja hävitä perunanpala kasvualustasta. Sen mukana häviää myös osa harsosääsken toukista. Kokeilemisen arvoinen niksi 😉
Lisätietoja harsosääskien torjunnasta Biotuksen sivustolta: www.biotus.fi/kasvinhuone/harsosaasket sekä TarhurinApu tietokorteistamme: www.tarhurinapu.fi/tietokortit-ja-hinnasto
Kirjoittanut: Katrianna Leino