Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

28.1.2020

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa kunnolla kuivahtaa kasteluiden välissä. Tämä vähentää harsosääskien munintapaikkoja, mikä taas pienentää harsosääskikantaa vaikeuttamalla niiden lisääntymistä. Taimikasvatusvaiheessa ei ole mahdollista pelata kasvualustan kosteuden kanssa. Silloin avuksi kannattaa ottaa torjuntaeliöt: harsosääskipetopunkit sekä isosukkulamadot sekä aikuisten harsosääskien tarkkailuun ja torjuntaan keltaiset liima-ansat.

Harsosääsket

Aikuisilla harsosääskillä on pitkät jalat ja helminauhamaiset tuntosarvet. Ne ovat noin 3-5 mm:n mittaisia, tummia ja hoikkia sääskiä. Aikuiset harsosääsket ovat sinällään harmittomia kasvustolle, mutta ne levittävät toukkien ohella kasvitauteja. Lisäksi aikuisilla harsosääskillä on ärsyttävä ominaisuus yrittää lennellä nenän sieraimista ja avonaisesta suusta sisään etsiessään kosteaa munintapaikkaa.

 

Harsosääskien torjunta

Harsosääsken toukka

 

Harsosääskitoukat

Harsosääsken toukat ovat vaaleita; läpikuultavia tai valkoisia, jalattomia toukkia, joilla on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm. pituisiksi ennen koteloitumista kasvualustaan. Harsosääski munii toukat kosteaan kasvualustaan. Harsosääskitoukat aiheuttavat vioitusta kasvualustassa vioittamalla nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Toukkien aihettama vioitus on merkittävä erityisesti taimikasvatusvaiheessa, sillä se saattaa hidastaa tai pysäyttää taimien kasvun kokonaan. Suuremmille ja terveille kasveille toukkien vioituksesta ei ole suurta haittaa.

Harsosääskien biologinen torjunta

Aikuisten harsosääskien torjunta onnistuu mekaanisesti mm. keltaisilla liima-ansoilla.  Liima-ansoja on saatavilla esimerkiksi TarhurinApu-verkkokaupasta 10 cm sekä 20 cm levyisinä arkkeina yksipuoleisella ja kaksipuoleisella liimalla. Liima-ansasta poistetaan vain suojapaperi ja se sijoitetaan kasvuston läheisyyteen esimerkiksi roikkumaan. Harsosääsken toukkia voidaan torjua biologisesti harsosääskipetopunkeilla sekä isosukkulamadoilla. Harsosääskipetopunkit (Stratiolaelaps scimitus ,entiseltä nimeltään Hypoaspis miles) toimitetaan turve-vermikuliitti kantoaineessa 5000, 10 000 tai 25 000 petopunkin pakkauksissa. Ne levitetään pieninä kasoina kasvualustan pinnalle. Harsosääskipetopunkit syövät kasvualustasta harsosääsken munia, toukkia sekä koteloituneita toukkia. Samanaikaisesti petopunkkien kanssa harsosääskiä voidaan torjua myös kasteluveden mukana levitettävällä Isosukkulamato-valmisteella (Steinernema feltiae). Isosukkulamadot on noin 1 mm mittaisia sukkulamatoja, jotka tuhoavat isäntäeliönsä mukana kuljettamiensa symbionttisien bakteerien avulla. Nämä bakteerit hajottavat mm. toukan kudosta, jota sukkulamato käyttää ravinnokseen. Isäntäeliö muuttuu ns. sukkulamatotehtaaksi ja kuolee pian saatuaan infektion.

 

Harsosääskien torjunta

Harsosääskipetopunkki mikroskoopilla kuvattuna

 

Harsosääsken toukkia voidaan torjuntaeliöiden sekä liima-ansojen lisäksi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi perunanpuolikkaiden avulla. Työnnä raaka perunanpuolikas tai paksuhko perunanviipale kasvualustaan leikkuupinta alaspäin, niin että peruna peittyy osittain. Harsosääsken toukat hakeutuvat perunaan. Poista ja hävitä perunanpala kasvualustasta. Sen mukana häviää myös osa harsosääsken toukista. Kokeilemisen arvoinen niksi 😉

Lisätietoja harsosääskien torjunnasta Biotuksen sivustolta: www.biotus.fi/kasvinhuone/harsosaasket sekä TarhurinApu tietokorteistamme: www.tarhurinapu.fi/tietokortit-ja-hinnasto

Kirjoittanut: Katrianna Leino

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷