Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

28.1.2020

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa kunnolla kuivahtaa kasteluiden välissä. Tämä vähentää harsosääskien munintapaikkoja, mikä taas pienentää harsosääskikantaa vaikeuttamalla niiden lisääntymistä. Taimikasvatusvaiheessa ei ole mahdollista pelata kasvualustan kosteuden kanssa. Silloin avuksi kannattaa ottaa torjuntaeliöt: harsosääskipetopunkit sekä isosukkulamadot sekä aikuisten harsosääskien tarkkailuun ja torjuntaan keltaiset liima-ansat.

Harsosääsket

Aikuisilla harsosääskillä on pitkät jalat ja helminauhamaiset tuntosarvet. Ne ovat noin 3-5 mm:n mittaisia, tummia ja hoikkia sääskiä. Aikuiset harsosääsket ovat sinällään harmittomia kasvustolle, mutta ne levittävät toukkien ohella kasvitauteja. Lisäksi aikuisilla harsosääskillä on ärsyttävä ominaisuus yrittää lennellä nenän sieraimista ja avonaisesta suusta sisään etsiessään kosteaa munintapaikkaa.

 

Harsosääskien torjunta

Harsosääsken toukka

 

Harsosääskitoukat

Harsosääsken toukat ovat vaaleita; läpikuultavia tai valkoisia, jalattomia toukkia, joilla on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm. pituisiksi ennen koteloitumista kasvualustaan. Harsosääski munii toukat kosteaan kasvualustaan. Harsosääskitoukat aiheuttavat vioitusta kasvualustassa vioittamalla nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Toukkien aihettama vioitus on merkittävä erityisesti taimikasvatusvaiheessa, sillä se saattaa hidastaa tai pysäyttää taimien kasvun kokonaan. Suuremmille ja terveille kasveille toukkien vioituksesta ei ole suurta haittaa.

Harsosääskien biologinen torjunta

Aikuisten harsosääskien torjunta onnistuu mekaanisesti mm. keltaisilla liima-ansoilla.  Liima-ansoja on saatavilla esimerkiksi TarhurinApu-verkkokaupasta 10 cm sekä 20 cm levyisinä arkkeina yksipuoleisella ja kaksipuoleisella liimalla. Liima-ansasta poistetaan vain suojapaperi ja se sijoitetaan kasvuston läheisyyteen esimerkiksi roikkumaan. Harsosääsken toukkia voidaan torjua biologisesti harsosääskipetopunkeilla sekä isosukkulamadoilla. Harsosääskipetopunkit (Stratiolaelaps scimitus ,entiseltä nimeltään Hypoaspis miles) toimitetaan turve-vermikuliitti kantoaineessa 5000, 10 000 tai 25 000 petopunkin pakkauksissa. Ne levitetään pieninä kasoina kasvualustan pinnalle. Harsosääskipetopunkit syövät kasvualustasta harsosääsken munia, toukkia sekä koteloituneita toukkia. Samanaikaisesti petopunkkien kanssa harsosääskiä voidaan torjua myös kasteluveden mukana levitettävällä Isosukkulamato-valmisteella (Steinernema feltiae). Isosukkulamadot on noin 1 mm mittaisia sukkulamatoja, jotka tuhoavat isäntäeliönsä mukana kuljettamiensa symbionttisien bakteerien avulla. Nämä bakteerit hajottavat mm. toukan kudosta, jota sukkulamato käyttää ravinnokseen. Isäntäeliö muuttuu ns. sukkulamatotehtaaksi ja kuolee pian saatuaan infektion.

 

Harsosääskien torjunta

Harsosääskipetopunkki mikroskoopilla kuvattuna

 

Harsosääsken toukkia voidaan torjuntaeliöiden sekä liima-ansojen lisäksi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi perunanpuolikkaiden avulla. Työnnä raaka perunanpuolikas tai paksuhko perunanviipale kasvualustaan leikkuupinta alaspäin, niin että peruna peittyy osittain. Harsosääsken toukat hakeutuvat perunaan. Poista ja hävitä perunanpala kasvualustasta. Sen mukana häviää myös osa harsosääsken toukista. Kokeilemisen arvoinen niksi 😉

Lisätietoja harsosääskien torjunnasta Biotuksen sivustolta: www.biotus.fi/kasvinhuone/harsosaasket sekä TarhurinApu tietokorteistamme: www.tarhurinapu.fi/tietokortit-ja-hinnasto

Kirjoittanut: Katrianna Leino

Blogi

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...