Faktaa ripsiäisistä

8.8.2024

Faktaa ripsiäisistä

Saamme paljon yhteydenottoja koskien ripsiäisiä ja niiden torjuntaa. Erityisesti huonekasveilla sisätiloissa niistä voi olla harmia vuoden ympäri. Kasvihuoneissa ja parvekekasveilla ripsiäisten määrä ja sen myötä myös niiden aiheuttama vioitus lisääntyvät yleensä loppukesää kohti mentäessä. Kokosimme tähän kirjoitukseen meiltä yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia ripsiäisistä ja niiden torjunnasta.

Mistä ripsiäiset tulevat?

Suomen luonnossa esiintyy eri ripsiäislajeja yli sata, mutta viherkasveilla esiintyvät ripsiäiset ovat usein kulkeutuneet kasvien mukana ulkomailta. Onkin siis tärkeää pitää uudet kasvit erillään vanhoista useamman viikon ajan, jotta mahdolliset salamatkustajat saadaan kiinni ennen kuin ne ovat levinneet kaikkiin kasveihin. Ripsiäiset ovat huonoja lentämään, mutta ne kulkeutuvat kasvilta toiselle mm. ilmavirran mukana. Ripsiäiset voivat tulla kodin viherkasveille myös mm. leikkokukkien, ruukkukukkien tai yrttien mukana.

Traakkipuuripsiäinen (kuva: Minna Pajunen)

Miten tunnistan, että kyseessä on ripsiäinen? 

Ripsiäiset ovat pieniä ja pitkulaisia, noin 1-5 mm mittaisia siivellisiä hyönteisiä. Ne ovat siivistään huolimatta huonoja lentämään. Ripsiäisen väritys vaihtelee lajista riippuen vaaleanruskeasta lähes mustaan. Ripsiäisnymfit eli nuoret yksilöt ovat vaaleita tai lähes värittömiä.

Tunnistuksessa kannattaa käyttää apuna luuppia sekä liima-ansoja. Ripsiäiset lentävät sekä siniseen että keltaiseen ansaan. Luupilla kannattaa tarkastaa erityisesti kukinnot sekä lehtivarsien tyvet. Tietyt ripsiäislajit viihtyvät myös lehdillä.

Ripsiäiset voi tunnistaa myös niiden aiheuttamasta vioituksesta. Ripsiäiset imevät kasvinesteitä aiheuttaen viirumaisia ja pistemäisiä hopeanhohtoisia laikkuja lehtiin. Lehdillä voi näkyä myös mustia pieniä ulostekikkaroita.

Miten ripsiäisiä voidaan torjua ennaltaehkäisevästi?

  • Pidä hyvää huolta kasveistasi. Huonossa kunnossa olevaan kasviin on myös tuholaisten helpompi iskeä.
  • Huolehdi riittävästä ilmankosteudesta kasvien lähellä, ripsiäiset viihtyvät kuivassa ja lämpimässä ilmastossa.
  • Karanteeni uusille kasveille, ennen kuin ne vie samaan tilaan jo olemassa olevien kasvien kanssa.
  • Tarkista uudet kasvit huolella jo kaupassa mahdollisten kasvintuhoojien varalta.
  • Säännöllinen kasvuston tarkkailu. Avuksi luuppi ja liima-ansat.

Peikonlehden sumuttelua vedellä. Kuva: Katrianna Leino

 

Miten ripsiäisiä voidaan torjua?

  • Liima-ansoilla voidaan tarkkailla ja torjua ripsiäisten siivellisiä aikuisia yksilöitä. Ripsiäiset lentävät erityisesti siniseen ansaan, mutta myös keltainen ansa toimii, amerikanripsiäisille toimii parhaiten vihreä ansa.
  • Ripsiäispetopunkkipussit, ripustetaan kasvustoon ja pusseista siirtyy petopunkkeja saalistamaan kasvista löytyviä nuoria ripsiäisiä. Pusseja voidaan käyttää samanaikaisesti muiden torjuntaeliöiden kanssa.
  • Ripsiäispetopunkit irtotavarana: Ripsiäispetopunkit toimitetaan lese-vermikuliitti kantoaineessa, joka voidaan levittää suoraan kasvustoon, lehdille tai pahvisten bioboksien avulla.
  • Kun kasvustosta löytyy jo enemmän ripsiäisiä ei petopunkkien teho enää välttämättä yksinään riitä. Silloin avuksi kannattaa valita ripsiäisrikkaluteet tai kesärikkaluteet, jotka syövät ripsiäisten kaikkia kehitysasteita. Rikkaluteet ovat lentäviä torjuntaeliöitä, joten kasvit kannattaa huputtaa tai sulkea pienempään tilaan torjunnan ajaksi.
  • Petoripsiäiset tehoavat erityisesti traakkipuuripsiäisten, kalifornianripsiäisten ja amerikanripsiäisten torjunnassa.
  • Hyvin pahasti saastuneet kasvit ja kasvinosat kannattaa hävittää kokonaan.
  • Ripsiäisiä voidaan torjua myös mekaanisesti pyyhkimällä kostealla liinalla tai suihkuttamalla kasvustoa vedellä (esim. suihkussa tai ulkona)
  • Torjunta-aineiden käyttö ei ole suositeltavaa. Ripsiäiset muodostavat helposti resistenssin niitä vastaan. Jos olet kuitenkin jo käyttänyt torjunta-ainetta, muista varoaika ennen torjuntaeliöiden käyttämistä.
Ripsiäispetopunkkipakkaus

Ripsiäispetopunkit toimitetaan vermikuliitti-lese kantoaineessa pahvihylsyissä. Näitä saat tilattua kotikäyttöön TarhurinApu-verkkokaupasta.

 

Millä keinoilla pääsisin ripsiäisistä kokonaan eroon?

Ripsiäiset ovat nopeita lisääntymään ja niitä on haastava torjua, sillä ne munivat kasvusolukon sisään suojaan torjunta-aineilta sekä torjuntaeliöiltä. Tästä syystä torjunta vaatii usein useamman eliölevityksen onnistuakseen. Tehokkaimmin torjuntaeliöistä ripsiäisiä torjuvat petoripsiäiset sekä ripsiäisrikkaluteet käytettynä yhdessä ripsiäispetopunkkien kanssa.

Käytin torjunta-ainetta, voinko käyttää samanaikaisesti myös torjuntaeliöitä?

Lähtökohtaisesti torjunta-aineita ja torjuntaeliöitä ei voi käyttää samanaikaisesti. Toiset kasvinsuojeluvalmisteet ovat haitallisempia kuin toiset. Aina kannattaa varmistaa varoajat ennen torjuntaeliöiden käyttöä. Miedoimmilla aineilla varoajaksi riittää, että kasvusto kuivahtaa käsittelystä, mutta myrkyllisimmillä aineilla puhutaan jopa useamman kuukauden varoajasta.

Varoaika ripsiäispetopunkkien levitykselle?

Side effect manuals – löytyy haulla muutamia erilaisia oppaita eri vaikuttavien aineiden vaikutuksista torjuntaeliöihin. Voit kysyä neuvoa myös TarhurinAvun neuvonnasta sähköpostilla: neuvonta@tarhurinapu.fi

Miten voi tarkkailla ripsiäisiä?

Ripsiäiset lentävät sekä siniansoihin, että kelta-ansoihin. Lisäksi uutuutena myös vihreät liima-ansat amerikanripsiäistä varten. Ripsiäiset ovat sen verran pieniä, että tarkkailussa kannattaa käyttää luuppia apuvälineenä. Tietyt ripsiäislajit löytyvät tietyistä osaa kasvia. Osa viihtyy kukissa, toiset tuoreissa kasvinosissa ja osa taas vanhemmilla lehdillä.

Kysyttävää ripsiäisistä? Vastaamme mielellämme ripsiäisten torjuntaan liittyviin kysymyksiin. Yhteydenotot sähköpostitse: neuvonta@tarhurinapu.fi

 

Loppukesäisin terveisin,

Katrianna

 

Blogi

Kasvihuoneen tuttu, mutta ei niin suosittu vieras

Kuuma toukokuu tarjoili mitä otollisimmat lisääntymisolosuhteet monelle kasvintuhoojalla, mutta erityisesti vihannespunkille. Vihannespunkki talvehtii mm. kasvihuoneen rakenteissa ja iskee sieltä kasveihin heti ilmojen lämmetessä. Erityisesti kuiva ja kuuma keli...

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-15:30)