Blogi

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

 

Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä pesäkkeitä. Mietit, voisiko tämä olla vihannespunkin tekosia.

 

Vihannespunkin tekosia, kuva Heini Koskula / Biotus Oy.

 

Katsotaan…

Vihannespunkit ovat 0,3–0,5 mm mittaisia, väritykseltään vihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät (talvehtimasta tulleet tai uusille isäntäkasveille levittäytymään valmistautuvat vihannespunkit ovat punaisia). Vihannespunkkinaarat elävät noin 50 päivää. Tänä aikana ne munivat 100–130 munaa lehtien alapinnoille seitin suojaan. Vihannespunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää vain 8–10 vuorokautta (25 °C). Vihannespunkkipopulaatio voi hyvissä olosuhteissa kaksinkertaistua 2–4 päivässä.

 

Vihannespunkki ja munat mansikalla, kuva Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Vihannespunkit esiintyvät usein pesäkkeinä lehtien alapinnalla. Ne imevät kasvisolusta kasvinesteitä ja syöntijäljet näkyvät lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina, myöhemmin näkyy myös seittiä.

 

Vihannespunkki luupin läpi, kuva Katrianna Leino / Biotus Oy.

 

Huomaamasi oireet omissa kasveissasi vastaavat vihannespunkin aiheuttamia, vieläpä myöhäisessä vaiheessa olevia oireita, ja pieni pelko kasviesi puolesta alkaa muodostua. Tunnollisena kasvattajana et halua kääntyä kemikaalisten torjunta-aineiden puoleen, vaan alat selvittämään, mitä biologisia torjuntamenetelmiä on olemassa:

Ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) on aikuisena punainen, pitkäjalkainen ja noin 0,3 mm kokoinen. Munat ja nuoruusasteet ovat väritykseltään vaaleita, ja ne muuttuvat punertaviksi vanhetessaan.

 

Ansaripetopunkki, kuva Jarmo Holopainen.

 

Ansaripedoille kelpaavat ravinnoksi kaikki vihannespunkkien eri kehitysvaiheet (muita kasvintuhoojia ansaripetopunkit eivät syö). Ansaripedot voivat hävittää kaikki vihannespunkit kasvustosta ja kuolla itsekin tämän jälkeen. Ansaripetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin viikon (25 °C). Aikuinen naaras munii vajaan kuukauden mittaisen elämänsä aikana 50–100 munaa. Kuivuudesta ansaripedot eivät välitä – päinvastoin, niiden optimikosteus on > 60 %. Vihannespunkit puolestaan viihtyvät kuivassa ja kuumassa, joten kasvuston sumutus on eduksi petopunkeille ja vastaavasti haitaksi vihannespunkeille.

 

Vihannespunkki samettikukalla, kuva Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Kalifornianpetopunkki (Amblyseius californicus) on vihannespunkin kokoinen, pisaranmallinen, vaalea ja pitkäjalkainen petopunkki. Kalifornianpetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 7–10 päivää (25 asteessa). Lämpimämmässä kehitysaika lyhenee neljään päivään ja lajia suositellaankin käytettävän kuumassa ja kuivassa tukemaan ansaripetopunkin toimintaa.

Kalifornianpetopunkkia ei suositella käytettävän tomaatilla, sillä tomaatinlehtien karvat haittaavat sen liikkumista.

 

 

Kalifornianpetopunkki mikroskoopinläpi ja pussissa, kuvat Katrianna Leino ja Heini Koskula / Biotus Oy.

 

Baby booster Carbon Kick® Booster on Suomessa virallisesti hyväksytty ja rekisteröity rypsiöljypohjainen valmiste vihannespunkkien ja härmäsienten torjuntaan. Aine on sallittu luomutuotannossa sekä pohjavesialueilla.

 

Baby boosterin uusi pakkaus, kuva Annaliina Hietanen / Biotus Oy.

 

Teksti: Annaliina Hietanen

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

lue lisää

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

lue lisää

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

lue lisää

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

lue lisää

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

lue lisää

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....

lue lisää

Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa...

lue lisää

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä
050 309 0810

neuvonta@tarhurinapu.fi

TarhurinApu

Toimitusehdot ja maksutavat

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16