Ripsiäisten biologia

Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai maahan/kasvualustaan lajista riippuen.

Ripsiäiset ovat nopeita lisääntymään. Kehitys munasta aikuiseksi kestää n. 3-4 viikkoa olosuhteista riippuen. Ripsiäisiä on Suomen luonnossa yli 100 lajia. Erityisesti syksyisin, peltojen puinnin jälkeen, ne hakeutuvat sisätiloihin sisäkasveihin ja kasvihuoneisiin. Huonekasveilta löytyvät ripsiäiset voivat olla myös taimien/ kasvien mukana matkanneita trooppisempia ripsiäislajeja, kuten traakkipuuripsiäinen (ensimmäisessä kuvassa) tai kalifornianripsiäinen.

Ripsiäisen nuoret kehitysasteet eli nymfit ovat todella pieniä ja vaaleita, lähes värittömiä. Näitä on hankala löytää kasvustosta.

Tarkkailu

Ripsiäisiä kannattaa tarkkailla lehdiltä ja kukista. Aikuiset ripsiäiset ovat vikkeliä ja pieniä, niillä on hapsureunaiset siivet. Nuoremmat ripsiäiset ovat toukkamaisia ja vaaleita, lähes värittömiä. Toukat ovat niin pieniä, että niitä ei ole helppo havaita. Luuppi on hyvä apuväline ripsiäisten tarkkailuun. Myös liima-ansoilla voidaan tarkkailla ja torjua aikuisia, lentäviä ripsiäisiä. Ripsiäiset lentävät sinisiin sekä keltaisiin liima-ansoihin.

Ripsiäispetopunkki mikroskoopin läpi kuvattuna.

Biologinen torjunta

Ripsiäiset ovat haastava torjuttava niin kemiallisesti, kuin biologisestikin. Ne munivat kasvusolukon sisään suojaan torjunta-aineilta sekä torjuntaeliöiltä. Tästä syystä torjunta vaatii usein useamman käsittelykerran onnistuakseen. Ripsiäisten biologinen torjunta olisi hyvä aloittaa jo ennakkoon, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ripsiäiset löytyvät kasvustosta.

Ripsiäisten biologisessa torjunnassa käytetään ripsiäispetopunkkeja (Neoseiulus cucumeris). Ripsiäispetopunkit syövät ripsiäisten nuoria kehitysasteita kasvustosta. Ripsiäispetopunkkien lisäksi kasvustosta on hyvä torjua samalla myös aikuisia ripsiäisiä mekaanisesta esimerkiksi liima-ansoilla tai tehostaa biologista torjuntaa kesärikkaluteilla (Orius majusculus). Kesärikkaluteet syövät ripsiäisten kaikkia kehitysasteita, mutta lentävänä torjuntaeliönä ne ei eivät aina sovellu käytettäväksi avoimissa tiloissa. Kesärikkaluteita käytettäessä on myös hyvä huomioida, että ne ovat hyvin herkkiä kemikaaleille sekä torjunta-ainejäämille.

Lähes kaikki torjuntaeliöt toimitetaan kantoaineessa. Ripsiäispetopunkeilla kantoaineena lese-vermikuliittiseos.

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana ”irtotavarana” kantoaineessa sekä valmiiksi pusseihin pakattuna petopunkkipusseina. Petopunkkipussit soveltuvat parhaiten ennakkotorjuntaan ja lievään saastuntaan. Irtopetopunkkeja suosittelemme, kun kasvustossa on havaittu jo enemmän ripsiäisiä tai ne ovat ehtineet aiheuttaa vioitusta. Ripsiäispetopunkit (irtotavara) tuotetaan Suomessa, mutta tällä hetkellä valikoimissa olevat ripsiäispetopunkkipussit tulevat eurooppalaiselta toimittajalta.

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana 10 000, 25 000 sekä 50 000 petopunkin pakkauksissa.

Petopunkkipussit ripustetaan kasvustoon roikkumaan. Petopunkkipussien perusajatuksena on, että petopunkit pakataan pussiin, jossa ne lisääntyvät siellä olevien ruokapunkkien turvin. Pussissa on pienen pieni reikä, jonka kautta osa pedoista kiipeää kasveille etsimään varsinaista saalista, osa jää vielä pussiin ja lisääntyy siellä ennen kasvustoon siirtymistä. Petotehdas pyörii, olosuhteista riippuen, jopa 4-7 viikkoa.

Huom! Tietyissä olosuhteissa (liian kuiva, liian kostea) petopunkkipussien peto-ruokasuhde saattaa vinoutua. Tällöin ruokapunkit lisääntyvät räjähdysmäisesti ja saattavat tulla ulos pusseista kasveille. Ruokapunkki -räjähdys saattaa vahingoittaa taimia tai pehmeälehtisiä viherkasveja (esim. peikonlehdet).

Ripsiäispetopunkkeja on saatavana myös kasvustoon ripustettavissa petopunkkipusseissa. Pussit myydään 10 pussin erissä.

Irtotavarana levitettävät petopunkit ripotellaan kantoaineessa (lese ja vermikuliitti) suoraan lehdille ja kaikkialle kasvustoon. Jos kantoainetta on haastava saada pysymään kasvustossa, voidaan apuna käyttää pahvisia Bio-boxeja (myydään erikseen). Bio-boxit ripustetaan kasvustoon ja kantoaine-petopunkkiseosta kaadetaan laatikkoon.

”Irtopetopunkkeja” ja niiden kantoainetta voi olla haastava levittää ja saada pysymään liukaspintaisilla lehdillä. Pahviset Bio-box ovat näppärä apu levitykseen.

 

Pahviset Bio-boksit ripustetaan kasvustoon, niihin kaadetaan petopunkki-kantoaineseosta ja petopunkit siirtyvät itse kantoaineen seasta kasvustoon ruokailemaan.

Huomioitavaa

Ripsiäispetopunkit vaativat lisääntyäkseen (muniakseen ja munien kehittymiseen) yli 65 % ilmankosteuden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavallisen kotikäytössä olevan tilan ilmankosteus tulisi saada huolestuttavan korkean kosteaksi. Petopunkkipakkauksessa (niin irtotavara kuin pussitkin) toimitetaan kaikki petopunkkien kehitysasteita: munia, nuoria sekä aikuisia, eivätkä ne kaikki saman tien kuole, vaikka ilmankosteus olisikin alhaisempi. Petopunkit eivät myöskään muodosta pysyvää kantaa kasvustoon, vaikka kosteuden saisikin pidettyä korkealla. Kasvien kevyt sumuttelu vedellä on hyvä tapa huolehtia kasvien ja torjuntaeliöiden hyvinvoinnista.

 

Katrianna Leino 11/2020