Blogi

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen!

Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin juontaa. Naaras munii lehden alapinnalle siten, että munat ovat toisesta päästä kiinnittyneet lehteen. Jauhiaisten munat ovat soikeita ja noin 0,2 mm:n pituisia. Tiheät munaryhmät näkyvät lehden alapinnalla vaalean tai ruskeanharmaan pölyn kaltaisena.

 

Jauhiainen kurkulla. kuva: Ilona Hulshof

Jauhiainen kurkulla. kuva: Ilona Hulshof

 

Jauhiaisen populaation kehitykseen vaikuttaa sen isäntäkasvi, joita on mm. kurkku, tomaatti, joulutähti, paprika, kiinanruusu ja alppiruusu. Nuoruusvaiheita sillä on neljä. Ensimmäisen asteen toukat liikkuvat lehdillä, mutta seuraavat asteet pysyvät paikoillaan. Kuoriuduttuaan aikuinen jauhiainen nousee kasvilla ylöspäin ja munii nuorimmille lehdille. Kasveille muodostuukin vähitellen selvä ikäjakauma: alimmilla lehdillä ovat kotelot, keskimmäisillä toukat ja ylimmillä munat.

 

Jauhiainen kotelossa, eli jauhiaiskotelo. kuva: Heini Koskula / Biotus Oy

Jauhiainen kotelossa, eli jauhiaiskotelo. kuva: Heini Koskula / Biotus Oy

 

Jauhiaiset imevät kasvinestettä ja näin vaurioittavat kasvia. Tuhoa aiheuttaa myös mesikaste, joka tahraa lehtiä. Lisäksi ne lisääntyvät nopeasti ja pöllyävät kasveista niihin koskettaessa.

Jauhiaisten torjunnassa käytetään Amblyseiulus swirskii -petopunkkeja sekä jauhiaiskiilukaisia. Lisäksi suosittelemme käyttämään keltaisia liima-ansoja aikuisten jauhiaisten tarkkailussa ja massapyynnissä.

 

Seuraavaksi hieman jauhiaisten torjunnassa käytettävistä torjuntaeliöistä:

Amblyseius swirskii -petopunkit syövät jauhiaisten munia sekä nuoruusasteita. Lisäksi ne syövät myös ripsiäisten nuoria kehitysasteita sekä mm. vihannespunkkien munia.

 

Swirskii -petopunkit, kuva: Jarmo Holopainen

Swirskii -petopunkit, kuva: Jarmo Holopainen

 

Swirskii-petopunkit levitetään kantoaineessaan suoraan kasvien lehdille. Levityksessä voi käyttää apuna myös erikseen myytäviä Bioboxeja.

HUOM! Swirskii-petopunkit eivät kuitenkaan sovellu käytettäväksi tomaatilla, sillä tomaatin karvat estävät petopunkin liikkumista.

Jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) ovat aikuisina päiväaktiivisia loispistiäisiä. Naaraat munivat pääasiassa jauhiaisen kolmanteen tai neljänteen toukka-asteeseen. Ansarijauhiaisen loisitut toukka-asteet muuttuvat mustiksi tai ruskeiksi 9–10 päivän kuluttua onnistuneesta loisinnasta.

Jauhiaiskiilukaiset myydään kortteina, jotka ripustetaan kasvustoon auringonpaahteelta suojaisaan paikkaan. Koteloista alkaa kuoriutua pienen pieniä kiilukaisia muutaman päivän kuluttua.

 

Jauhiaiskiilukaiskortti asennettuna alppiruusulle. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

Jauhiaiskiilukaiskortti asennettuna alppiruusulle. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Jauhiaiskiilukaiset lentävät, joten niitä suositellaan käytettävän vain suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneissa, lasitetuilla parvekkeilla ja muissa sisätiloissa. Koska jauhiaiskiilukaiset lentävät, kortteja ei tule asettaa liima-ansojen läheisyyteen.

teksti: TarhurinApu

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

lue lisää

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

lue lisää

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

lue lisää

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

lue lisää

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

lue lisää

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

lue lisää

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

lue lisää

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

lue lisää

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

lue lisää

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä:
neuvonta@tarhurinapu.fi
050 309 0810
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

TarhurinApu

Toimitusehdot ja maksutavat

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 9:00-14:00.

Käytössänne on kaikki suosituimmat maksutavat:

Maksutavat