Blogi
![Villakilpikirvat ja niiden torjunta](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/villakilpikirva-KL-800-x-800x675.jpg)
Villakilpikirvat ja niiden torjunta
Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista villakilpikirvalajeista ovat kaunokilpikkä ja villakilpikkä.
Villakilpikirvat tunnistaa niille ominaisesta kilvestä, joka voi olla joko jauhemaisen suomuinen tai kova ja vahamainen. Naaras munii kilpensä alle suuren määrän munia, joista toukat kuoriutuvat. Villakilpikirvojen ilmestymisen kasveille huomaa yleensä vasta, kun niitä on jo paljon. Sekä naaraat että nuoruusasteet aiheuttavat tuhoa kasvustoon, ne leviävät nopeasti ja niiden torjunta on hankalaa.
![Villakilpikirvan huomaa usein vasta, kun niitä on jo paljon. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/villakilpikirva-AH-800-x-1.jpg)
Villakilpikirvan huomaa usein vasta, kun niitä on jo paljon. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy
Villakilpikirvat imevät kasvista kasvinestettä ja näin heikentävät kasvia. Suurin haitta kasville on kuitenkin villakilpikirvojen erittämä mesikaste, ja siinä elävät noki- ja härmäsienet.
Villakilpikirvojen koiraat ovat kooltaan 2–3 mm. Toisin kuin naaraat, villakilpikirvakoiraat ovat siivellisiä ja leviävät tehokkaasti lentämällä. Ne eivät kuitenkaan vahingoita kasveja.
![Villakilpikirvakoiraita katsottuna luupin läpi. kuva: Biotus Oy](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/villakilpikirvakoiras-Kuva-Biotus-Oy-800-x.jpg)
villakilpikirvakoiraita, kuva: Biotus Oy
Näin torjut villakilpikirvoja:
Amerikanleppäpirkko (Cryptolaemus montrouzieri) on yksi tärkeimmistä villakilpikirvojen torjuntaeliöistä. Aikuinen amerikanleppäpirkko on noin 4 mm kokoinen. Sen etu- ja takapää ovat oransseja ja muu ruumis on ruskeanmusta. Sekä aikuiset ja toukat ovat jo petoja, ja niille kelpaa ravinnokseen kaikki villakilpikirvojen kehitysasteet. Yksi amerikanleppäpirkko voi syödä elinaikanaan jopa 300 villakilpikirvaa, jos olosuhteet ovat sille suotuisat.
![Amerikanleppäpirkko metsästämässä villakilpikirvoja. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/villakilpikirva-amerikanleppapirkko-AH-800-x.jpg)
Amerikanleppäpirkko metsästämässä villakilpikirvoja. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy
Amerikanleppäpirkot munivat villakilpikirvayhdyskuntien sekaan. Toukat muistuttavat villakilpikirvoja, mutta ne voi erottaa toisistaan nopeammista liikkeistä sekä tummasta alapuolesta.
Amerikanleppäpirkot ovat lentäviä torjuntaeliöitä ja niinpä niitä suositellaan käytettäväksi vain suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneessa, lasitetulla parvekkeella tai muissa sisätiloissa.
Anagyrus vladimiri -loispistiäinen loisii villakilpikirvoja. Aikuinen naaras on noin 2 mm kokoinen ja väritykseltään ruosteen ruskea. Sillä on lisäksi harmaita viiruja selässä. Sen tuntosarvet ovat valkoiset ja niiden pää on suuri ja musta. Loispistiäisen kehitysvaiheisiin kuuluu muna, viisi toukkavaihetta, kotelovaihe ja aikuinen.
Pistiäinen on yleinen Välimeren alueella, jossa se on aktiivinen keväästä syksyyn. Kesän aikana se muodostaa 3–4 sukupolvea ja lajia käytetään kasvinsuojelussa viinirypäleillä ja sitrushedelmillä, kuten myös koristekasveilla kasvihuoneissa.
Loispistiäiselle tyypillisesti naaraat munivat villakilpikirvojen sisään. Loispistiäisen kehittyessä villakilpikirva turpoaa ja muuttuu vaaleammaksi. Loispistiäisen toukan saavutettua viidennen kehitysmuotonsa, on villakilpikirva jo täysin muumioitunut ja on tällöin kellanruskea. Villakilpikirvan muumioitumiseen kuluu 8 päivää loispistiäisen munittua sen sisään.
Aikuinen loispistiäinen syö tiensä ulos muumiosta, ja lähtee etsimään uusia villakilpikirvoja.
Anagyrus pseudococci -loispistiäistä suositellaan lentävänä hyönteisenä käytettävän suljetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneessa, lasitetulla parvekkeella tai muissa sisätiloissa, jotta se ei lennä pois.
Myös harsokorennon toukilla (Chrysoperla carnea) voidaan torjua villakilpikirvoja. Harsokorennon toukat eivät ole lentäviä, joten ne soveltuvat käytettäväksi avoimemmissakin tiloissa. Harsokorennon toukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lehtikirvoja, mutta syövät myös esimerkiksi villakilpikirvoja, vihannespunkkeja sekä kemppejä.
![Harsokorennon toukka mikroskoopin läpi katsottuna. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/harharsosokorennon-toukka-mikroskoppin-lapi-kultakoynnos-AH-800-x.jpg)
Harsokorennon toukka mikroskoopin läpi katsottuna. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy
Yhtenä ehkäisyvaihtoehtona villakilpikirvoille on villakilpikirva-feromoni. Villikilpikirva-feromoni houkuttelee ansaan ainoastaan koiraita. Feromoniansan avulla saadaan villakilpikirvakantaa pienennettyä, sillä ansaan lentäneet koiraat eivät pääse parittelemaan naaraiden kanssa. Muita lajeja se ei houkuttele.
![Villakilpikirva feromoniansassa. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy](https://tarhurinapu.fi/wp-content/uploads/villakilpikirva-feromoni-ansassa-AHko-800-x.jpg)
Villakilpikirva feromoniansassa. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy
Feromoneja voi säilyttää pakastimessa käyttöönottoon asti. Jatkuvan torjunnan takaamiseksi feromonihaihdutin tulee olosuhteitten mukaan vaihtaa 6–8 viikon välein.
Teksti: TarhurinApu
Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä
Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...
Miksi biologinen torjunta ei toiminut?
Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...
Voihan vihannespunkki!
Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...
Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa
Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...
Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu
Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...
Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan
Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...
Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini
Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...
Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta
Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...
Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin
Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...
Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?
Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja edelliset...
Yhteystiedot
TarhurinApu (Biotus Oy)
Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA
neuvonta@tarhurinapu.fi
050 309 0810
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)
TarhurinApu
Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat
Y-tunnus 1840555-9
Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa
maanantaista perjantaihin klo 9:00-15:30.
Käytössänne on kaikki suosituimmat maksutavat: