Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

28.5.2021

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa.

Liima-ansa on näppärä apu lentävien kasvintuhoojien tarkkailussa. Kuva: Katrianna Leino

Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan hieman kuivahtaa kastelujen välissä. Petopunkit pitävät kosteudesta, mutta selviävät hieman kuivemmassakin hetkellisesti. Harsosääskiä ei ole enää lennellyt kotonani. Harsosääskien lentelyä olen tarkkaillut liima-ansojen avulla. Liima-ansoista on helppo nähdä, millainen invaasio on kyseessä ja vaihtamalla välillä uuteen ansaan näkee harsosääskien vähentymisen selkeästi.

Petopunkit ovat säilyneet hyvin kasvualustassa ja tarkasti katsomalla niitä näkee mullan seassa. Usein niiden värityksen takia ne on helpoin huomata liikkeestä. Ne ovat isoimpia petopunkkejamme, mutta silti niin pieniä, että niiden havaitseminen silmin vaatii harjoittelua. Aikuiset harsosääskipetopunkit ovat väritykseltään rusehtavia, mutta nuoremmat yksilöt sekä munat ovat läpikuultavan valkoisia.

Harsosääskipetopunkki luupin alla. Kuva: Katrianna Leino

 

Harsosääskipetopunkit säilyvät kasvualustassa jopa kuukausia, jos olosuhteet ovat niille sopivat. Optimaalinen lämpötila niille on 22-23 astetta ja kasvualustan tulisi olla hieman kostea. Harsosääskipetopunkit eivät tee pysyvää kantaa huonekasveille. Usein ne kuihtuvat pois kuivan huoneilman vuoksi tai viimeistään sitten, kun ruoka niiltä loppuu.

Tiesitkö, että harsosääskipetopunkit syövät kasvualustasta myös esimerkiksi ripsiäisten koteloita, hyppyhäntäisiä ja jonkin verran myös liejukärpästen toukkia. Ne ovat siis moniruokaisia yksilöitä!

 

Harsosääskipetopunkeista pienin saatavilla oleva pakkauskoko on 5000 kpl. Se on pakattu 500 ml kantoaineeseen ja tällaiseen pahvihylsyyn. Kuva: Katrianna Leino

 

Toivon, että nyt harsosääski-invaasio olisi vihdoin hallinnassa. Koitan välttää liikakastelua ja pidän kasvuston läheisyydessä liima-ansoja, joiden avulla näen nopeasti, jos ne palaavat!

Mitä nopeammin tuholaisiin reagoi ja torjunnan aloittaa, sitä helpompaa niistä on päästä eroon! Tylsä fakta on kuitenkin se, että joskus ne vain sinnittelevät sitkeästi kasvustossa ja uusinta levitykset ovat tarpeen. Sen vuoksi ennakkotorjunta sekä tuholaisten säännöllinen tarkkailu ovat biologisen torjunnan tärkeimmät pointit!

 

Mukavaa ja harsosääskitöntä  alkavaa kesää kaikille!

 

Annaliina

Blogi

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....