Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

28.5.2021

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa.

Liima-ansa on näppärä apu lentävien kasvintuhoojien tarkkailussa. Kuva: Katrianna Leino

Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan hieman kuivahtaa kastelujen välissä. Petopunkit pitävät kosteudesta, mutta selviävät hieman kuivemmassakin hetkellisesti. Harsosääskiä ei ole enää lennellyt kotonani. Harsosääskien lentelyä olen tarkkaillut liima-ansojen avulla. Liima-ansoista on helppo nähdä, millainen invaasio on kyseessä ja vaihtamalla välillä uuteen ansaan näkee harsosääskien vähentymisen selkeästi.

Petopunkit ovat säilyneet hyvin kasvualustassa ja tarkasti katsomalla niitä näkee mullan seassa. Usein niiden värityksen takia ne on helpoin huomata liikkeestä. Ne ovat isoimpia petopunkkejamme, mutta silti niin pieniä, että niiden havaitseminen silmin vaatii harjoittelua. Aikuiset harsosääskipetopunkit ovat väritykseltään rusehtavia, mutta nuoremmat yksilöt sekä munat ovat läpikuultavan valkoisia.

Harsosääskipetopunkki luupin alla. Kuva: Katrianna Leino

 

Harsosääskipetopunkit säilyvät kasvualustassa jopa kuukausia, jos olosuhteet ovat niille sopivat. Optimaalinen lämpötila niille on 22-23 astetta ja kasvualustan tulisi olla hieman kostea. Harsosääskipetopunkit eivät tee pysyvää kantaa huonekasveille. Usein ne kuihtuvat pois kuivan huoneilman vuoksi tai viimeistään sitten, kun ruoka niiltä loppuu.

Tiesitkö, että harsosääskipetopunkit syövät kasvualustasta myös esimerkiksi ripsiäisten koteloita, hyppyhäntäisiä ja jonkin verran myös liejukärpästen toukkia. Ne ovat siis moniruokaisia yksilöitä!

 

Harsosääskipetopunkeista pienin saatavilla oleva pakkauskoko on 5000 kpl. Se on pakattu 500 ml kantoaineeseen ja tällaiseen pahvihylsyyn. Kuva: Katrianna Leino

 

Toivon, että nyt harsosääski-invaasio olisi vihdoin hallinnassa. Koitan välttää liikakastelua ja pidän kasvuston läheisyydessä liima-ansoja, joiden avulla näen nopeasti, jos ne palaavat!

Mitä nopeammin tuholaisiin reagoi ja torjunnan aloittaa, sitä helpompaa niistä on päästä eroon! Tylsä fakta on kuitenkin se, että joskus ne vain sinnittelevät sitkeästi kasvustossa ja uusinta levitykset ovat tarpeen. Sen vuoksi ennakkotorjunta sekä tuholaisten säännöllinen tarkkailu ovat biologisen torjunnan tärkeimmät pointit!

 

Mukavaa ja harsosääskitöntä  alkavaa kesää kaikille!

 

Annaliina

Blogi

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-15:30)