Voihan vihannespunkki!

11.11.2021

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla

Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi…

Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa totesin aina kaiken olevan hyvin.

Yhtenä alkusyksyn iltana päätin tehdä kunnon tarkastuksen luupilla ja kuinkas muutenkaan, kun ihmepensaan lehteä aloin läheltä tutkailemaan, oli vihannespunkkien määrä jo suuri! Jopa seittiä löytyi…joka yleensä on merkki siitä, että tilanne on huolestuttava…

 

Vihannespunkkeja ihmepensaan lehdellä luupin läpi kuvattuna. Kuva: Annaliina Hietanen

 

Kasvini lehdet ovat kovapintaiset ja hieman vahamaiset, joten vihannespunkki ei ollut aiheuttanut vielä näkyviä vioituksia lehtiin. Ei siis kannata odotella siihen asti, että lehdet rusehtuvat, vaan kasveja kannattaa tutkailla ahkeraan joka tilanteessa!

Tarkastelin lehtiä 10 kertaisesti suurentavalla luupilla, sillä halusin varmistaa kyseessä olevan vain vihannespunkki. Luupin läpi näkyi selkeästi vaaleita vihannespunkkeja mustilla täplillä, mutta myös aika punertavia yksilöitä! Vihannespunkin väritys voi myös vaihdella kasvilajin mukaan, mutta punertavat vihannespunkit saattoivat olla myös talvehtimaan meneviä naaraita!

Kasvi sijaitsi olohuoneessani pöydällä, jossa on monia muitakin viherkasveja. Tilanne oli sen verran paha, että tiesin niiden levinneen jo muihinkin, torjunta piti siis aloittaa kaikkien kasvien kanssa.

 

Ansaripetopunkkien levitys huonekasveille käy siisteimmin ja helpoiten pahvisten Bioboxien avulla. Ansaripetopunkit toimitetaan puupuru kantoaineessa ja ne levitetään suoraan kasvustoon, lehdille. Kuva: Annaliina Hietanen

 

Levitin kasveille ansaripetopunkkeja bioboxien avulla. Kasvieni lehdet olivat hyvin liukaspintaisia tai alaspäin suuntautuneita, joten bioboxit helpottivat kantoaineen levitystä, kasveistani kun löytyi vain yksi lehti, jossa sain kantoaineen pysymään! Bioboxien avulla kantoaineen levittäminen kotiolosuhteissa on siistimpää ja omasta mielestäni myös paljon helpompaa.

Jäin tarkkailemaan tilannetta ja toivomaan, että ansaripetopunkit pelastavat tilanteen ja pääsisin vihannespunkeista eroon!

 

Vihannespunkki

Vihannespunkkeja mikroskoopin läpi kuvattuna. Kuva: Annaliina Hietanen

 

2 viikon päästä tilanteen alusta, alkoi kasveilla olla hiljaisempaa ja torjunta on luultavasti alkanut tepsimään! Vihannespunkkeja oli lähtötilanteessa niin paljon, että joudun tekemään vielä ainakin yhden uusinta levityksen.

Tilanteen seuraamista jatkan vielä tarkkaan muutamien kuukausien ajan, jotta tämänkaltaista räjähdystä ei enää sattuisi!

Miten se sanonta menikään… suutarin lapsella ei ole kenkiä.

 

Mukavaa syksyn jatkoa toivottaen,

Annaliina

Blogi

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...