Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

10.7.2020

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset kasvukaudet. Kokosimme kuitenkin muutamia vinkkejä, joiden pohjalta kannattaa lähteä miettimään sopivaa pakkauskokoa.

Kantoaineet

Suurin osa torjuntaeliöistä toimitetaan kantoaineeseen sekoitettuna. Kantoaine auttaa levittämään torjuntaeliöt tasaisesti kasvustoon. Alla taulukko meillä yleisimmin käytetyistä kantoaineista.

Levityksessä voi käyttää apuna pahvisia Bio-bokseja. Bio-boksit ripustetaan kasvustoon ja kantoaine-torjuntaeliöseosta kaadetaan niihin. Bioboksit ovat käteviä erityisesti silloin kun ei haluta sotkea kasvia tai kasvatustilaa kantoaineella. Bio-boksin voi myös korvata askartelemalla itse esimerkiksi suodatinpaperista pieniä pussukoita, jotka ripustaa kasvustoon.

 

Saastunnontaso ja sen arvioiminen

Ennakkotorjunta, lievä saastunta, paha saastunta. Käytämme näitä termejä useissa ohjeissamme sekä kun neuvomme asiakkaitamme. Mutta milloin kyseessä on lievä saastunta ja milloin se on päässyt pahaksi asti? Monet kasvintuhoojat ovat pieniä ja tuhon huomaa vasta, kun tuholaisia on jo huomattavan paljon.

Ennakkotorjunnalla tarkoitetaan biologisen torjunnan aloittamista jo ennen kuin ensimmäiset kasvintuhoojat havaitaan. Ennakkotorjuntaa suositellaan käytettävän silloin, kun tietystä tuholaisesta on ollut aiempina vuosina vaivaa ja kun tiedetään, että joku tietty tuholainen iskee herkästi johonkin tiettyyn kasviin, esimerkiksi vihannespunkki kurkulle tai kirva chilille.

Lievässä saastunnassa yksittäisiä kasvintuhoojia löytyy kasvustosta, mutta ne eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa merkittävää tuhoa. Pientä vioitusta saattaa kuitenkin näkyä. Biologinen torjunta olisi hyvä aloittaa viimeistään tässä vaiheessa.

Pahassa tuholaissaastunnassa tuholaiskanta on jo huomattava. Kasvit ovat selkeästi kärsineet vioituksesta, ilmestyy seittiä (vihannespunkin vioitus), reikiä tai käytäviä lehtiin (esim. miinaajat, kärsäkkäät) tai tahmeaa mesikastetta (mm. kirvat ja jauhiaiset). Tässä vaiheessa biologinen torjunta ei enää välttämättä yksinään riitä pitämään tuholaisia kurissa.

On hyvä tarkkailla kasvustoa koko kasvukauden ajan. Jos haluaa pärjätä pelkällä biologisella torjunnalla, torjunta tulisi aloittaa heti kun ensimmäiset kasvintuhoojat ilmaantuvat. Liima-ansoilla voidaan tarkkailla lentävien kasvintuhoojia (kuten ripsiäiset, jauhiaiset sekä harsosääsket) ja 10-kertaisella luupilla löytää pienet kirvat, vihannespunkit ja ripsiäiest kasvustosta.

Paha vihannespunkkisaastunta leikkoneilikassa. Seitinpeittämät varret ja kukat sekä massiivinen punkkipopulaatio. Jos saastunta on päässyt jo näin pahaksi, kasvusto ei välttämättä ole enää pelastettavissa.

Kasvuolosuhteet

Lämpimillä ja paahteisillä keleillä suurin osa kasvintuhoojista riehaantuu ja lisääntyy huomattavalla nopeudella. Erityisesti vihannespunkki pitää kuumasta ja paahteisesta ilmastosta, mutta myös ripsiäiset ja kirvat voivat lisääntyä räjähdysmäisesti. Kotiolosuhteissa huoneilma on ympärivuoden niin kuiva, että se tarjoaa otolliset olosuhteet monille kasvintuhoojille. Huolehtimalla riittävästä ilmankosteudesta voidaan edistää torjuntaeliöiden (erityisesti petopunkkien) menestymistä ja samalla heikentää mm. vihannespunkkien lisääntymistä.

TarhurinApu-verkkokaupasta löydät torjuntaeliöt yleisimpien kasvintuhoojien torjuntaan, tarkkailutarvikkeet sekä luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineet ja kasvunparanteet.

Levitysmäärät löytyvät taulukosta

Olemme koonneet ohjearvoja torjuntaeliöiden levitysmääristä ”yleisimmät kasvintuhoojat biologinen torjunta”-tietokorttiimme. Tutustu tietokorttiin tästä linkistä.

Pääsääntönä kotikasvatuksissa on kuitenkin tämä: Ennemmin enemmän, kuin liian vähän! Hintaerot eri pakkauskokojen välillä ovat pieniä, jos yhtään arvelluttaa mikä olisi juuri sinun ongelmaasi sopiva koko, suosittelen valitsemaan isomman.

Ja ei kun tilaamaan www.tarhurinapu.fi/kauppa

 

Kesäterveisin, Katrianna

 

Blogi

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....