Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

10.7.2020

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset kasvukaudet. Kokosimme kuitenkin muutamia vinkkejä, joiden pohjalta kannattaa lähteä miettimään sopivaa pakkauskokoa.

Kantoaineet

Suurin osa torjuntaeliöistä toimitetaan kantoaineeseen sekoitettuna. Kantoaine auttaa levittämään torjuntaeliöt tasaisesti kasvustoon. Alla taulukko meillä yleisimmin käytetyistä kantoaineista.

Levityksessä voi käyttää apuna pahvisia Bio-bokseja. Bio-boksit ripustetaan kasvustoon ja kantoaine-torjuntaeliöseosta kaadetaan niihin. Bioboksit ovat käteviä erityisesti silloin kun ei haluta sotkea kasvia tai kasvatustilaa kantoaineella. Bio-boksin voi myös korvata askartelemalla itse esimerkiksi suodatinpaperista pieniä pussukoita, jotka ripustaa kasvustoon.

 

Saastunnontaso ja sen arvioiminen

Ennakkotorjunta, lievä saastunta, paha saastunta. Käytämme näitä termejä useissa ohjeissamme sekä kun neuvomme asiakkaitamme. Mutta milloin kyseessä on lievä saastunta ja milloin se on päässyt pahaksi asti? Monet kasvintuhoojat ovat pieniä ja tuhon huomaa vasta, kun tuholaisia on jo huomattavan paljon.

Ennakkotorjunnalla tarkoitetaan biologisen torjunnan aloittamista jo ennen kuin ensimmäiset kasvintuhoojat havaitaan. Ennakkotorjuntaa suositellaan käytettävän silloin, kun tietystä tuholaisesta on ollut aiempina vuosina vaivaa ja kun tiedetään, että joku tietty tuholainen iskee herkästi johonkin tiettyyn kasviin, esimerkiksi vihannespunkki kurkulle tai kirva chilille.

Lievässä saastunnassa yksittäisiä kasvintuhoojia löytyy kasvustosta, mutta ne eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa merkittävää tuhoa. Pientä vioitusta saattaa kuitenkin näkyä. Biologinen torjunta olisi hyvä aloittaa viimeistään tässä vaiheessa.

Pahassa tuholaissaastunnassa tuholaiskanta on jo huomattava. Kasvit ovat selkeästi kärsineet vioituksesta, ilmestyy seittiä (vihannespunkin vioitus), reikiä tai käytäviä lehtiin (esim. miinaajat, kärsäkkäät) tai tahmeaa mesikastetta (mm. kirvat ja jauhiaiset). Tässä vaiheessa biologinen torjunta ei enää välttämättä yksinään riitä pitämään tuholaisia kurissa.

On hyvä tarkkailla kasvustoa koko kasvukauden ajan. Jos haluaa pärjätä pelkällä biologisella torjunnalla, torjunta tulisi aloittaa heti kun ensimmäiset kasvintuhoojat ilmaantuvat. Liima-ansoilla voidaan tarkkailla lentävien kasvintuhoojia (kuten ripsiäiset, jauhiaiset sekä harsosääsket) ja 10-kertaisella luupilla löytää pienet kirvat, vihannespunkit ja ripsiäiest kasvustosta.

Paha vihannespunkkisaastunta leikkoneilikassa. Seitinpeittämät varret ja kukat sekä massiivinen punkkipopulaatio. Jos saastunta on päässyt jo näin pahaksi, kasvusto ei välttämättä ole enää pelastettavissa.

Kasvuolosuhteet

Lämpimillä ja paahteisillä keleillä suurin osa kasvintuhoojista riehaantuu ja lisääntyy huomattavalla nopeudella. Erityisesti vihannespunkki pitää kuumasta ja paahteisesta ilmastosta, mutta myös ripsiäiset ja kirvat voivat lisääntyä räjähdysmäisesti. Kotiolosuhteissa huoneilma on ympärivuoden niin kuiva, että se tarjoaa otolliset olosuhteet monille kasvintuhoojille. Huolehtimalla riittävästä ilmankosteudesta voidaan edistää torjuntaeliöiden (erityisesti petopunkkien) menestymistä ja samalla heikentää mm. vihannespunkkien lisääntymistä.

TarhurinApu-verkkokaupasta löydät torjuntaeliöt yleisimpien kasvintuhoojien torjuntaan, tarkkailutarvikkeet sekä luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineet ja kasvunparanteet.

Levitysmäärät löytyvät taulukosta

Olemme koonneet ohjearvoja torjuntaeliöiden levitysmääristä ”yleisimmät kasvintuhoojat biologinen torjunta”-tietokorttiimme. Tutustu tietokorttiin tästä linkistä.

Pääsääntönä kotikasvatuksissa on kuitenkin tämä: Ennemmin enemmän, kuin liian vähän! Hintaerot eri pakkauskokojen välillä ovat pieniä, jos yhtään arvelluttaa mikä olisi juuri sinun ongelmaasi sopiva koko, suosittelen valitsemaan isomman.

Ja ei kun tilaamaan www.tarhurinapu.fi/kauppa

 

Kesäterveisin, Katrianna

 

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷