Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja edelliset kasvukaudet. Kokosimme kuitenkin muutamia vinkkejä, joiden pohjalta kannattaa lähteä miettimään sopivaa pakkauskokoa.
Kantoaineet
Suurin osa torjuntaeliöistä toimitetaan kantoaineeseen sekoitettuna. Kantoaine auttaa levittämään torjuntaeliöt tasaisesti kasvustoon. Alla taulukko meillä yleisimmin käytetyistä kantoaineista.
Levityksessä voi käyttää apuna pahvisia Bio-bokseja. Bio-boksit ripustetaan kasvustoon ja kantoaine-torjuntaeliöseosta kaadetaan niihin. Bioboksit ovat käteviä erityisesti silloin kun ei haluta sotkea kasvia tai kasvatustilaa kantoaineella. Bio-boksin voi myös korvata askartelemalla itse esimerkiksi suodatinpaperista pieniä pussukoita, jotka ripustaa kasvustoon.
Saastunnontaso ja sen arvioiminen
Ennakkotorjunta, lievä saastunta, paha saastunta. Käytämme näitä termejä useissa ohjeissamme sekä kun neuvomme asiakkaitamme. Mutta milloin kyseessä on lievä saastunta ja milloin se on päässyt pahaksi asti? Monet kasvintuhoojat ovat pieniä ja tuhon huomaa vasta, kun tuholaisia on jo huomattavan paljon.
Ennakkotorjunnalla tarkoitetaan biologisen torjunnan aloittamista jo ennen kuin ensimmäiset kasvintuhoojat havaitaan. Ennakkotorjuntaa suositellaan käytettävän silloin, kun tietystä tuholaisesta on ollut aiempina vuosina vaivaa ja kun tiedetään, että joku tietty tuholainen iskee herkästi johonkin tiettyyn kasviin, esimerkiksi vihannespunkki kurkulle tai kirva chilille.
Lievässä saastunnassa yksittäisiä kasvintuhoojia löytyy kasvustosta, mutta ne eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa merkittävää tuhoa. Pientä vioitusta saattaa kuitenkin näkyä. Biologinen torjunta olisi hyvä aloittaa viimeistään tässä vaiheessa.
Pahassa tuholaissaastunnassa tuholaiskanta on jo huomattava. Kasvit ovat selkeästi kärsineet vioituksesta, ilmestyy seittiä (vihannespunkin vioitus), reikiä tai käytäviä lehtiin (esim. miinaajat, kärsäkkäät) tai tahmeaa mesikastetta (mm. kirvat ja jauhiaiset). Tässä vaiheessa biologinen torjunta ei enää välttämättä yksinään riitä pitämään tuholaisia kurissa.
On hyvä tarkkailla kasvustoa koko kasvukauden ajan. Jos haluaa pärjätä pelkällä biologisella torjunnalla, torjunta tulisi aloittaa heti kun ensimmäiset kasvintuhoojat ilmaantuvat. Liima-ansoilla voidaan tarkkailla lentävien kasvintuhoojia (kuten ripsiäiset, jauhiaiset sekä harsosääsket) ja 10-kertaisella luupilla löytää pienet kirvat, vihannespunkit ja ripsiäiest kasvustosta.
Kasvuolosuhteet
Lämpimillä ja paahteisillä keleillä suurin osa kasvintuhoojista riehaantuu ja lisääntyy huomattavalla nopeudella. Erityisesti vihannespunkki pitää kuumasta ja paahteisesta ilmastosta, mutta myös ripsiäiset ja kirvat voivat lisääntyä räjähdysmäisesti. Kotiolosuhteissa huoneilma on ympärivuoden niin kuiva, että se tarjoaa otolliset olosuhteet monille kasvintuhoojille. Huolehtimalla riittävästä ilmankosteudesta voidaan edistää torjuntaeliöiden (erityisesti petopunkkien) menestymistä ja samalla heikentää mm. vihannespunkkien lisääntymistä.
Levitysmäärät löytyvät taulukosta
Olemme koonneet ohjearvoja torjuntaeliöiden levitysmääristä ”yleisimmät kasvintuhoojat biologinen torjunta”-tietokorttiimme. Tutustu tietokorttiin tästä linkistä.
Pääsääntönä kotikasvatuksissa on kuitenkin tämä: Ennemmin enemmän, kuin liian vähän! Hintaerot eri pakkauskokojen välillä ovat pieniä, jos yhtään arvelluttaa mikä olisi juuri sinun ongelmaasi sopiva koko, suosittelen valitsemaan isomman.
Ja ei kun tilaamaan www.tarhurinapu.fi/kauppa
Kesäterveisin, Katrianna