Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

9.8.2021

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?

 

Näihin ja moneen muuhun asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin on nyt vastattu kahdessa uusimmassa tietokortissamme: ”Torjuntaeliöiden käyttö sisätiloissa, lasitetuilla parveikkeilla ja pienkasvihuoneissa” sekä ”Torjuntaeliöiden levitysmäärät sisätiloissa, lasitetuilla parveilleikka ja pienkasvihuoneissa”.  Tietokorit löytyvät TarhurinApu-sivuston Tietokortit & hinnasto -sivulta.

 

 

Torjuntaeliön valinnassa sekä levitysmääriä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon saastunnan lähtötaso (ennakkotorjunta, lievä saastunta vai paha saastunta), olosuhteet (lämpötila, ilmankosteus sekä valonmäärä), kasvilajit sekä niiden määrät ja koot. Myös se minkälainen tila on kyseessä vaikuttaa torjunnan onnistumiseen. Emme suosittele käytettävän lentäviä torjuntaeliöitä (mm. kaksipistepirkot, amerikanleppäpirkot, kesärikkaluteet sekä jauhiaiskiilukaiset) kovin avoinaisissa tiloissa tai pihamaalla/avomaalla, sillä silloin on haastavampaa saada torjuntaeliöt pysymään kasvuston läheisyydessä. Onneksi torjuntaeliövalikoimistamme löytyy myös lentämään kykenemättömiä vaihtoehtoja, kuten eri petopunkkilajit sekä toukat ja sukkulamadot.

 

Paljonko torjuntaeliöitä tulisi levittää?

 

Olemme koonneet suuntaa-antavan taulukon TarhurinApu-verkkokaupan valikoimista löytyvien torjuntaeliöiden levitysmääristä. Taulukko löytyy tulostettavana PDF-tiedostona täältä.

 

 

Pienimmät pakkauskokomme riittävät jo melko suurellekin kasvimäärälle tai kasvatusalalle. Sisätiloissa on kuitenkin hyvä huomioida, että olosuhteet eivät välttämättä ole niin suotuisat, kuin esimerkiksi pienkasvihuoneessa, jolloin myös torjuntaeliöitä kannattaa levittä reilummin, sillä niiden kuolleisuus on suurempaa.

 

Mistä apua tuholaisen tunnistamiseen?

Biologisessa torjunnassa ensisijaisen tärkeää on tunnistaa kasvustossa jylläävä tuholainen, sillä jokaiselle tuholaiselle löytyy oma luontainen petonsa (torjuntaeliönsä), eikä väärän torjuntaeliön levittämisestä ole hyötyä.

TarhurinApu -sivustolle on koottu lisätietoa ja kuvia yleisimmistä kasvintuhoojista ja niiden torjunnasta. Jos et kuitenkaan löydä vastausta mieltä askarruttavaan kysymykseen, niin meiltä voi myös kysyä neuvoa sähköpostitse: neuvonta@tarhurinapu.fi .

Autamme parhaamme mukaan löytämään biologiset torjuntaratkaisut juuri sinun kasvintuhoojaongelmaasi.

Torjuntaeliöt ja tarkkailutarvikkeet pääset tilamaan näppärästi verkkokaupastamme suoraan kotiin!

 

Loppukesäisin terveisin,

Katrianna, TarhurinApuvastaava

Blogi

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...