Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

9.8.2021

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?

 

Näihin ja moneen muuhun asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin on nyt vastattu kahdessa uusimmassa tietokortissamme: ”Torjuntaeliöiden käyttö sisätiloissa, lasitetuilla parveikkeilla ja pienkasvihuoneissa” sekä ”Torjuntaeliöiden levitysmäärät sisätiloissa, lasitetuilla parveilleikka ja pienkasvihuoneissa”.  Tietokorit löytyvät TarhurinApu-sivuston Tietokortit & hinnasto -sivulta.

 

 

Torjuntaeliön valinnassa sekä levitysmääriä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon saastunnan lähtötaso (ennakkotorjunta, lievä saastunta vai paha saastunta), olosuhteet (lämpötila, ilmankosteus sekä valonmäärä), kasvilajit sekä niiden määrät ja koot. Myös se minkälainen tila on kyseessä vaikuttaa torjunnan onnistumiseen. Emme suosittele käytettävän lentäviä torjuntaeliöitä (mm. kaksipistepirkot, amerikanleppäpirkot, kesärikkaluteet sekä jauhiaiskiilukaiset) kovin avoinaisissa tiloissa tai pihamaalla/avomaalla, sillä silloin on haastavampaa saada torjuntaeliöt pysymään kasvuston läheisyydessä. Onneksi torjuntaeliövalikoimistamme löytyy myös lentämään kykenemättömiä vaihtoehtoja, kuten eri petopunkkilajit sekä toukat ja sukkulamadot.

 

Paljonko torjuntaeliöitä tulisi levittää?

 

Olemme koonneet suuntaa-antavan taulukon TarhurinApu-verkkokaupan valikoimista löytyvien torjuntaeliöiden levitysmääristä. Taulukko löytyy tulostettavana PDF-tiedostona täältä.

 

 

Pienimmät pakkauskokomme riittävät jo melko suurellekin kasvimäärälle tai kasvatusalalle. Sisätiloissa on kuitenkin hyvä huomioida, että olosuhteet eivät välttämättä ole niin suotuisat, kuin esimerkiksi pienkasvihuoneessa, jolloin myös torjuntaeliöitä kannattaa levittä reilummin, sillä niiden kuolleisuus on suurempaa.

 

Mistä apua tuholaisen tunnistamiseen?

Biologisessa torjunnassa ensisijaisen tärkeää on tunnistaa kasvustossa jylläävä tuholainen, sillä jokaiselle tuholaiselle löytyy oma luontainen petonsa (torjuntaeliönsä), eikä väärän torjuntaeliön levittämisestä ole hyötyä.

TarhurinApu -sivustolle on koottu lisätietoa ja kuvia yleisimmistä kasvintuhoojista ja niiden torjunnasta. Jos et kuitenkaan löydä vastausta mieltä askarruttavaan kysymykseen, niin meiltä voi myös kysyä neuvoa sähköpostitse: neuvonta@tarhurinapu.fi .

Autamme parhaamme mukaan löytämään biologiset torjuntaratkaisut juuri sinun kasvintuhoojaongelmaasi.

Torjuntaeliöt ja tarkkailutarvikkeet pääset tilamaan näppärästi verkkokaupastamme suoraan kotiin!

 

Loppukesäisin terveisin,

Katrianna, TarhurinApuvastaava

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)