Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

14.10.2022

Chilit chillailee. Kuva Heini Koskula.

 

Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti resistensseiksi eli kestävätkin torjunta-aineet ja porskuttavat vain eteenpäin.

Tässä blogitekstissä emme perehdy kemiallisen torjunnan hyviin ja huonoihin puoliin emmekä kemiallisiin aineisiin sen paremmin, vaan siihen kuinka niiden käyttö vaikuttaa biologisten torjuntaeliöiden käyttöön!

 

Kuvan tuotteet löytyvät TarhurinApu verkkokaupasta. Kuva Katrianna Leino.

 

Ei ole siis ihan yksinkertaista vaihtaa kemiallisesta torjunnasta biologiseen torjuntaan. Torjunta-aineita ja biologista torjuntaa ei voi käyttää samaan aikaan. Torjunta-aineet tappavat hyötyeliötkin. Useille torjunta-aineille löytyy varoajat, jonka jälkeen petojen levittäminen on turvallisempaa.

Jos torjunta-aineita on käytetty pitkään, saattaa kasvustossa olla jäämiä vielä varoajan jälkeenkin, joten suuntaa antavat ohjeemme eivät välttämättä päde. On siis parempi pitää varmuuden vuoksi pidempi tauko ennen petojen levitystä, kun levittää torjuntaeliöt liian aikaisin. Petojen levittäminen liian aikaisin saattaa olla syy siihen, miksi torjunta epäonnistuu.

Torjuntaeliöillä on eroja niiden herkkyydessä torjunta-aineille. Alla olevan luettelon varoajat ovat katsottu ripsiäispetopunkin osalta. Esimerkiksi kesärikkalude on erittäin herkkä laji ja saattaa vahingoittua huomattavasti pidempään torjunta-ainejäämistä, mitä jokin muu torjuntaeliö.

 

Kuva Annaliina Hietanen.

 

Muutamia esimerkkejä torjunta-aineista ja varoajoista:

 

Neem-öljy (atsadiraktiini), varoaika 0 vrk

Neem-öljyä (atsadiraktiini) ei voi käyttää samanaikaisesti torjuntaeliöiden kanssa, sillä se tappaa myös hyötyeliöt. Neem-öljyllä ei ole sen pidempää varoaikaa, kuin että kasvusto kuivahtaa käsittelystä ennen petopunkkien levitystä.

 

Sprutzit (pyretriinit ja sineriinit), varoaika 3 vrk

Spruzit on ripsiäispetopunkeille vaarallinen, eli se tappaa myös hyötyeliöt. Sprutzitin ja petopunkkien käytölle suositellaan vähintään 1 viikon varoaikaa. Jos ruiskutat Sprutzitin tällä viikolla, petopunkkeja voi levittää kasveille aikaisintaan ensi viikon lopulla.

 

Peikonlehden sumuttelua. Kuva Katrianna Leino.

 

Provado ja Provanto care -kasvitikut (asetamipridi)

Kasvustoon levitettävät torjuntaeliöt, 0 vrk: ei varoaikaa kasvustoon levitettäviin torjuntaeliöihin, sillä tikut vaikuttavat kasvualustassa.

Kasvualustaan levitettävät torjuntaeliöt, 1 vko: ei suositella käytettäväksi samaan aikaan kasvualustaan levitettävien torjuntaeliöiden, kuten sukkulamatojen ja harsosääskipetopunkkien kanssa.

 

Carbon kick booster (raffinoitu rypsiöljy) 0 vrk

Carbon kick boosteria ei suositella käytettäväksi samanaikaisesti torjuntaeliöiden kanssa, sillä se saattaa tappaa myös hyötyeliöt. Boosterilla ei ole sen pidempää varoaikaa, kuin että kasvusto kuivahtaa käsittelystä ennen petopunkkien levitystä.

 

Jaakontaika ja Carbon Kick Booster. Kuva Katrianna Leino.

 

Jos torjunta-aineiden käytön jälkeen mietityttää biologinen torjunta, kannattaa olla yhteydessä meihin sähköpostilla neuvonta(at)tarhurinapu.fi.

Torjunta-aineiden käytössä tai niiden valintaan emme ota kantaa. Neuvomme vain biologisen torjunnan käytöstä.

 

Blogi

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...