Chilit chillailee. Kuva Heini Koskula.
Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti resistensseiksi eli kestävätkin torjunta-aineet ja porskuttavat vain eteenpäin.
Tässä blogitekstissä emme perehdy kemiallisen torjunnan hyviin ja huonoihin puoliin emmekä kemiallisiin aineisiin sen paremmin, vaan siihen kuinka niiden käyttö vaikuttaa biologisten torjuntaeliöiden käyttöön!
Kuvan tuotteet löytyvät TarhurinApu verkkokaupasta. Kuva Katrianna Leino.
Ei ole siis ihan yksinkertaista vaihtaa kemiallisesta torjunnasta biologiseen torjuntaan. Torjunta-aineita ja biologista torjuntaa ei voi käyttää samaan aikaan. Torjunta-aineet tappavat hyötyeliötkin. Useille torjunta-aineille löytyy varoajat, jonka jälkeen petojen levittäminen on turvallisempaa.
Jos torjunta-aineita on käytetty pitkään, saattaa kasvustossa olla jäämiä vielä varoajan jälkeenkin, joten suuntaa antavat ohjeemme eivät välttämättä päde. On siis parempi pitää varmuuden vuoksi pidempi tauko ennen petojen levitystä, kun levittää torjuntaeliöt liian aikaisin. Petojen levittäminen liian aikaisin saattaa olla syy siihen, miksi torjunta epäonnistuu.
Torjuntaeliöillä on eroja niiden herkkyydessä torjunta-aineille. Alla olevan luettelon varoajat ovat katsottu ripsiäispetopunkin osalta. Esimerkiksi kesärikkalude on erittäin herkkä laji ja saattaa vahingoittua huomattavasti pidempään torjunta-ainejäämistä, mitä jokin muu torjuntaeliö.
Kuva Annaliina Hietanen.
Muutamia esimerkkejä torjunta-aineista ja varoajoista:
Neem-öljy (atsadiraktiini), varoaika 0 vrk
Neem-öljyä (atsadiraktiini) ei voi käyttää samanaikaisesti torjuntaeliöiden kanssa, sillä se tappaa myös hyötyeliöt. Neem-öljyllä ei ole sen pidempää varoaikaa, kuin että kasvusto kuivahtaa käsittelystä ennen petopunkkien levitystä.
Sprutzit (pyretriinit ja sineriinit), varoaika 3 vrk
Spruzit on ripsiäispetopunkeille vaarallinen, eli se tappaa myös hyötyeliöt. Sprutzitin ja petopunkkien käytölle suositellaan vähintään 1 viikon varoaikaa. Jos ruiskutat Sprutzitin tällä viikolla, petopunkkeja voi levittää kasveille aikaisintaan ensi viikon lopulla.
Peikonlehden sumuttelua. Kuva Katrianna Leino.
Provado ja Provanto care -kasvitikut (asetamipridi)
Kasvustoon levitettävät torjuntaeliöt, 0 vrk: ei varoaikaa kasvustoon levitettäviin torjuntaeliöihin, sillä tikut vaikuttavat kasvualustassa.
Kasvualustaan levitettävät torjuntaeliöt, 1 vko: ei suositella käytettäväksi samaan aikaan kasvualustaan levitettävien torjuntaeliöiden, kuten sukkulamatojen ja harsosääskipetopunkkien kanssa.
Carbon kick booster (raffinoitu rypsiöljy) 0 vrk
Carbon kick boosteria ei suositella käytettäväksi samanaikaisesti torjuntaeliöiden kanssa, sillä se saattaa tappaa myös hyötyeliöt. Boosterilla ei ole sen pidempää varoaikaa, kuin että kasvusto kuivahtaa käsittelystä ennen petopunkkien levitystä.
Jaakontaika ja Carbon Kick Booster. Kuva Katrianna Leino.
Jos torjunta-aineiden käytön jälkeen mietityttää biologinen torjunta, kannattaa olla yhteydessä meihin sähköpostilla neuvonta(at)tarhurinapu.fi.
Torjunta-aineiden käytössä tai niiden valintaan emme ota kantaa. Neuvomme vain biologisen torjunnan käytöstä.