Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

9.4.2021

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole auttanut.  Pieniä harsosääskiä on alkanut lentää siellä täällä ja välillä ihan naamalle asti ängeten.  Kuulostaako tutulta? 

Harsosääskien ilmestyminen kasvustoon

Kyllä vaan. Sanontahan kuuluu: ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä”, ja se pätee hyvin myös tähän hortonomiin. Jälleen ne pirulaiset löysivät kasveilleni.

Kotonani on pörrännyt jo muutaman päivän harsosääskiä. Aikuisten ilmaannuttua, on toukat jo ehtineet myllertää kasvualustassa! Sorrun usein liikakasteluun ja olenkin jo tullut tutuksi työpiirissämme harsosääskistäni 😄

Päätin aloittaa torjunnan samantien, jotta pääsen kylvämään kesää varten muutamia hyötykasvien siemeniä ilman harsosääskiä. Levitin kasveilleni harsosääskipetopunkkeja 10 000 kpl pakkauksesta.

Tilannekatsaus kahden viikon kuluttua harsosääskipetopunkkilevityksestä

Petopunkit ovat nyt oleskelleet kasveillani kahden viikona ajan. Lentäviä harsosääskiä olen pyydystänyt liima-ansoihin ja mullasta tuntuu nousevan vielä aikuisia harsosääskiä

Eläviä harsosääskipetopunkkeja näkyy ruukussa runsaasti. Ne voi havaita paljain silmin, kun oikein tarkasti katsoo. Parhaiten petopunkit löytää kasvualustasta luupin avulla. Havaitsemieni elävien petopunkkien määrästä päätellen, olosuhteet ovat olleet niille sopivat (tavallinen huoneilma n. 21 astetta ja huoneilmankosteus n. 40%).

 

Jatkan petojen tarkkailua luupin avulla sekä harsosääskien havainnoimista liima-ansoilla.

Palaamisiin!

Annaliina Hietanen

Blogi

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...