Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

2.7.2021

Mitä laaduntarkkailu on?

Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta laaduntarkkailua tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan.

Miksi laaduntarkkailua tehdään?

Laaduntarkkailun avulla pystymme varmistamaan, että toimitamme asiakkaillemme juuri sen verran ja hyvän laatuisia torjuntaeliöitä, kun lupaamme. Tarkastukseen valitut näytteet ovat samoja eriä, joita myös toimitamme asiakkaillemme. Tutkimalla samoja eriä huomaamme heti, jos tuotteessa on puutteita.

Petopunkkipussien laatutarkkailuvälineistöä. Kuva: Annaliina Hietanen

 

Miten ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu tapahtuu?

Petopunkkipussien laaduntarkkailu on pitkäjänteistä muutamien viikkojen mittaista tutkimusta.

1.    Valitsemme sattumanvaraisesti muutaman pussin tarkastelua varten. Pussit punnitaan ensin ja asennetaan sitten telineisiin kiinni verhonipsulla.

2.    Teline asennetaan ämpärin pohjalle. Ämpärin pohjalla on suolavesiseos, joka pitää ämpärin kosteuden optimaalisena petopunkeille. Ämpärin kansi suljetaan ja ämpäri saa olla huoneenlämmössä viikon ajan. Viikon aikana petopunkit alkavat hiljalleen liikkua ulos pusseista ja tipahtavat suolavesiseokseen.

3. Viikon kuluttua ämpärit avataan ja suolavesiseos kaadetaan siivilän läpi. Siivilästä pestään petopunkit ja ruokapunkit vesiseokseen, josta niiden määrät lasketaan.

4. Ämpäriin tehdään uusi suolavesiseos ja pussit asennetaan jälleen viikoksi huoneeseen. Tätä menettelyä jatketaan niin monta viikkoa, kun pusseista tulee petoja ulos. Lopulta noin 6–8 viikon jälkeen petojen määrä on vähentynyt niin reilusti, että koe on järkevää lopettaa. Olemme joka viikko laskeneet sekä pedot, että ruokapunkit ja lopuksi pystymme laskemaan yhteensä sen, paljonko petoja sekä ruokapunkkeja yhdestä pussista on keskimääräisesti tullut ulos.

Annaliina Hietanen laskemassa laatutarkkailukokeen tuloksia mikroskoopilla.

 

Petopunkkipussien ideahan on se, että petopunkkeja tulee pikkuhiljaa pusseista ulos etsimään nuoria ripsiäisiä. Pedot voivat lisääntyä pussin sisällä, jossa niille on valmiina ruokaa sekä hyvät olosuhteet. Lupaamme, että yhdestä pussista tulee vähintään 1000 petoa ulos. Laatutarkkailuissamme olemme havainneet petopunkkien lisääntyvän reippaasti ja pusseista voi tulla ulos jopa kolminkertainen määrä petoja!

Ei siis ainakaan tarvitse pelätä, että niitä ei pusseissamme olisi tarpeeksi!

Petopunkkipussi ripustettuna kasvustoon. Kuva: Annaliina Hietanen

Petopunkkipusseissa olevat ruokapunkit saattavat tietyissä kotiolosuhteissa (liian kuiva, liian kostea) lisääntyä räjähdysmäisesti ja saattavat tulla ulos pusseista kasveille. Ruokapunkki -räjähdys saattaa vahingoittaa taimia tai pehmeälehtisiä viherkasveja (esim. peikonlehdet).

Peto-ruokasuhde pysyy optimiolosuhteissa hyvin kurissa laatutarkkailujemme perusteella. Pusseja käyttäessä on kuitenkin hyvä ottaa asia huomioon ja jos se mietityttää on irtopetopunkit hyvä vaihtoehto.

 

Mukavaa kesän jatkoa!

 

t. Annaliina Hietanen, Laatuvastaava

Blogi

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....

Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa...