Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

2.7.2021

Mitä laaduntarkkailu on?

Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta laaduntarkkailua tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan.

Miksi laaduntarkkailua tehdään?

Laaduntarkkailun avulla pystymme varmistamaan, että toimitamme asiakkaillemme juuri sen verran ja hyvän laatuisia torjuntaeliöitä, kun lupaamme. Tarkastukseen valitut näytteet ovat samoja eriä, joita myös toimitamme asiakkaillemme. Tutkimalla samoja eriä huomaamme heti, jos tuotteessa on puutteita.

Petopunkkipussien laatutarkkailuvälineistöä. Kuva: Annaliina Hietanen

 

Miten ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu tapahtuu?

Petopunkkipussien laaduntarkkailu on pitkäjänteistä muutamien viikkojen mittaista tutkimusta.

1.    Valitsemme sattumanvaraisesti muutaman pussin tarkastelua varten. Pussit punnitaan ensin ja asennetaan sitten telineisiin kiinni verhonipsulla.

2.    Teline asennetaan ämpärin pohjalle. Ämpärin pohjalla on suolavesiseos, joka pitää ämpärin kosteuden optimaalisena petopunkeille. Ämpärin kansi suljetaan ja ämpäri saa olla huoneenlämmössä viikon ajan. Viikon aikana petopunkit alkavat hiljalleen liikkua ulos pusseista ja tipahtavat suolavesiseokseen.

3. Viikon kuluttua ämpärit avataan ja suolavesiseos kaadetaan siivilän läpi. Siivilästä pestään petopunkit ja ruokapunkit vesiseokseen, josta niiden määrät lasketaan.

4. Ämpäriin tehdään uusi suolavesiseos ja pussit asennetaan jälleen viikoksi huoneeseen. Tätä menettelyä jatketaan niin monta viikkoa, kun pusseista tulee petoja ulos. Lopulta noin 6–8 viikon jälkeen petojen määrä on vähentynyt niin reilusti, että koe on järkevää lopettaa. Olemme joka viikko laskeneet sekä pedot, että ruokapunkit ja lopuksi pystymme laskemaan yhteensä sen, paljonko petoja sekä ruokapunkkeja yhdestä pussista on keskimääräisesti tullut ulos.

Annaliina Hietanen laskemassa laatutarkkailukokeen tuloksia mikroskoopilla.

 

Petopunkkipussien ideahan on se, että petopunkkeja tulee pikkuhiljaa pusseista ulos etsimään nuoria ripsiäisiä. Pedot voivat lisääntyä pussin sisällä, jossa niille on valmiina ruokaa sekä hyvät olosuhteet. Lupaamme, että yhdestä pussista tulee vähintään 1000 petoa ulos. Laatutarkkailuissamme olemme havainneet petopunkkien lisääntyvän reippaasti ja pusseista voi tulla ulos jopa kolminkertainen määrä petoja!

Ei siis ainakaan tarvitse pelätä, että niitä ei pusseissamme olisi tarpeeksi!

Petopunkkipussi ripustettuna kasvustoon. Kuva: Annaliina Hietanen

Petopunkkipusseissa olevat ruokapunkit saattavat tietyissä kotiolosuhteissa (liian kuiva, liian kostea) lisääntyä räjähdysmäisesti ja saattavat tulla ulos pusseista kasveille. Ruokapunkki -räjähdys saattaa vahingoittaa taimia tai pehmeälehtisiä viherkasveja (esim. peikonlehdet).

Peto-ruokasuhde pysyy optimiolosuhteissa hyvin kurissa laatutarkkailujemme perusteella. Pusseja käyttäessä on kuitenkin hyvä ottaa asia huomioon ja jos se mietityttää on irtopetopunkit hyvä vaihtoehto.

 

Mukavaa kesän jatkoa!

 

t. Annaliina Hietanen, Laatuvastaava

Blogi

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...