Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

30.6.2023

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien lehdille tai bioboxeihin. Jos taas kasvintuhooja vioittaa kasvin juuria, tulee torjuntaeliöt levittää kasvualustaan.

 

Ripsiäispetopunkkipussi ripustettuna huonekasviin. kuva: Katrianna Leino / Biotus Oy

 

Lentävät torjuntaeliöt ovat käteviä varsinkin silloin, kun kasvintuhoojia sijaitsee useissa eri kasveissa, jotka eivät ole lehtikosketuksissa toisiinsa. Lentävät torjuntaeliöt pystyvät siirtymään kasvista toiseen ja etsimään kasvintuhoojia torjuttavaksi.

Levitystavat:

Kasvualustaan levitettävät torjuntaeliöt

Sukkulamadot

Sukkulamadot levitetään kasteluveden seassa suoraan kasvualustaan.

Harsosääskipetopunkit

Harsosääskipetopunkit levitetään kantoaineensa seassa suoraan kasvualustan päälle pieniin kasoihin.

 

Harsosääskipetopunkkien levitystä taimikasvatuksessa. kuva Katrianna Leino

 

Lentävät torjuntaeliöt

VerdaProtect -kirvavainokaisputkilot asennetaan kasvustoon kepin avulla. Putkilon suu avataan ja kirvavainokaiset lentävät putkilosta etsimään kirvoja. Kirvavainokaiset ovat putkiloissa muumioina, joten niiden kuoriutuminen tapahtuu pikkuhiljaa noin 2 viikon aikana.

Kesärikkaluteet ja petoripsiäiset ovat kantoaineen seassa. Kantoaine ripotellaan kasvien lehdille tai bioboxeihin. Pedot lentävät lehdiltä etsimään ripsiäisiä.

 

Torjuntaeliöiden levitystä bioboxien avulla. kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Kaksipistepirkot, ruutupirkot, nelitäpläpirkot, amerikanleppäpirkot ja epeli-/hyppykiilupistiäiset vapautetaan kasvustoon paperisilppujen avulla. Purkki kannattaa jättää kasvuston lähelle avonaisena, jotta loputkin pedot pääsevät siirtymään kasveille.

 

Kaksipistepirkkoja ja nelitäpläpirkkoja levitettynä huonekasviin. Kuva: Annaliina Hietanen / Biotus Oy

 

Kasvien lehdille levitettävät torjuntaeliöt

Kasvien lehdille levitettävät torjuntaeliöt, kuten ripsiäispetopunkit, A. swirskii -petopunkit, harsokorennon toukat ja ansaripetopunkit ripotellaan kantoaineensa seassa suoraan kasvustoon. Joskus kasvien lehdet ovat hyvin liukkaat, ohuet, pienet tai alaspäin suuntautuneet, jolloin kantoainepetoineen ei pysyisi lehdillä mitenkään, tällöin kannattaa ottaa avuksi Bioboxit, joihin kantoaine petoineen on helppo ripotella ja pedot pääsevät hyvin siirtymään kasveille.

 

Harsokorennon toukat levitettynä tattarinkuoren seassa chilille.

 

teksti: TarhurinApu

 

Blogi

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...