Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

11.11.2022

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden välein. Stay tuned!

 

Kirvat paprikan riesana, kuva Katrianna Leino.

 

Kirvat ovat harrastajapuutarhurin painajainen, sillä ne leviävät salakavalasti ja lisääntyvät nopeasti. Kirvat ovat päärynänmuotoisia, pehmeäihoisia hyönteisiä, joilla on usein pitkät jalat ja pitkät tuntosarvet. Kirvat voivat olla siivellisiä tai siivettömiä.

Kirvojen aiheuttama vioitus näkyy esim. kasvupisteiden käpertymisenä. Lehdillä näkyvät kirvanahat ovat myös osoitus kirvoista. Kirvat levittävät mesikastetta, joka tahraa lehtiä ja on otollinen paikka erilaisten sienitautien kasvulle. Kirvat levittävät myös mm. kasvien virustauteja.

Kirvoja torjutaan VerdaProtect-vainokaisputkiloilla, harsokorennontoukilla ja kaksipistepirkoilla.

 

Harsokorennon toukka, Minna Pajunen.

 

Taimi kasvatuksia harrastaville saattaa harsosääski olla jollain tasolla tuttu hyönteinen, sillä niiden toukat usein kulkeutuvat kotiin kaupasta ostetun multasäkin tai kasvin paakkumullan mukana. Itse toukkia harvemmin mullasta bongaa, mutta toukista kehittyvät aikuiset, lentävät harsosääsket ovat jo helpommin havaittavissa. Harsosääsket ovat 3–5 mm pituisia mustia ja hoikkia sääskiä. Niistä voi tulla banaanikärpänen mieleen, mutta niiden pitkien jalkojen ansiosta ne ovat nopeita vipeltäjiä myös tasaisilla pinnoilla. Harsosääskitoukka on läpinäkyvä, se on jalaton ja sillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm pituisiksi.

Harsosääskien toukat vioittavat lähinnä nuorten pistokkaiden ja taimien juuria ja tällöin kasvitaudit pääsevät iskemään kasviin helpommin. Toisaalta sekä toukat että aikuiset harsosääsket levittävät myös suoraan kasvitauteja.

Harsosääskiä torjutaan harsosääskipetopunkeilla, isosukkulamadoilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

 

Harsosääski ansassa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Vihannespunkit ovat hyvin yleisiä kasvihuoneissa ja huonekasveilla. Vihannespunkit ovat noin puolen millin kokoisia, kellanvihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät. Ensimmäiset vihannespunkit ovat yleensä lehtien alapinnoilla, mutta syöntijäljet näkyvät myös lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina. Vihannespunkit kehräävät seittiä, joka on helppo tuntomerkki vihannespunkkiongelmasta.

Vihannespunkkien torjuntaan käytetään ansaripetopunkkia, kalifornianpetopunkkia ja Baby booster -valmistetta.

 

Kalifornianpetopunkki, kuva Katrianna Leino.

 

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm:n kokoisia, nopeasti liikkuvia hyönteisiä. Niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä. Ripsiäinen munii lehden sisään kasvisolukkoon, mikä osaltaan hankaloittaa niiden torjuntaa niin biologisesti kuin torjunta-ainein. Ripsiäiset viihtyvät yleensä lehtien alapinnoilla tai kukissa. Lehdissä ripsiäisvioitus näkyy hopeanhohtoisina laikkuina, joissa on mustia ulostepisteitä.

 

Ripsiäinen, kuva Annaliina Hietanen.

 

Ripsiäisiä torjutaan ripsiäispetopunkeilla, kesärikkaluteilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

Blogi

Virtuaalimessut x kevätmessut

Elämme erikoisia aikoja. Meidän piti osallistua tänä keväänä useille eri puutarha-alan messuille, mutta koska Korona on yksi toisensa jälkeen pakottanut messut peruuntumaan tai siirtymään hamaan tulevaisuuteen, on myös meidän TarhurinApu-tiimin kevät mennyt uusiksi....

Puutarhan kasvintuhoojat heräilevät

Tiesitkö, että kotipuutarhan hedelmäpuiden ja marjapensaiden lentäviä kasvintuhoojia voi tarkkailla ja pienessä mittakaavassa myös torjua feromoniansoilla? Feromonipyydyksien käyttö perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden vaikutukseen....

Harsosääsket riesana taimikasvatuksessa

Taimikasvatusvaihe tarjoaa harsosääskille otolliset olosuhteet lisääntymiselle, sillä ne munivat mielellään kosteaan kasvualustaan. Harsosääskien torjunta on helpompaa useimmilla isoilla ja vanhemmilla kasveilla, sillä saastunnan sattuessa kasvualustan voi antaa...