Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

11.11.2022

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden välein. Stay tuned!

 

Kirvat paprikan riesana, kuva Katrianna Leino.

 

Kirvat ovat harrastajapuutarhurin painajainen, sillä ne leviävät salakavalasti ja lisääntyvät nopeasti. Kirvat ovat päärynänmuotoisia, pehmeäihoisia hyönteisiä, joilla on usein pitkät jalat ja pitkät tuntosarvet. Kirvat voivat olla siivellisiä tai siivettömiä.

Kirvojen aiheuttama vioitus näkyy esim. kasvupisteiden käpertymisenä. Lehdillä näkyvät kirvanahat ovat myös osoitus kirvoista. Kirvat levittävät mesikastetta, joka tahraa lehtiä ja on otollinen paikka erilaisten sienitautien kasvulle. Kirvat levittävät myös mm. kasvien virustauteja.

Kirvoja torjutaan VerdaProtect-vainokaisputkiloilla, harsokorennontoukilla ja kaksipistepirkoilla.

 

Harsokorennon toukka, Minna Pajunen.

 

Taimi kasvatuksia harrastaville saattaa harsosääski olla jollain tasolla tuttu hyönteinen, sillä niiden toukat usein kulkeutuvat kotiin kaupasta ostetun multasäkin tai kasvin paakkumullan mukana. Itse toukkia harvemmin mullasta bongaa, mutta toukista kehittyvät aikuiset, lentävät harsosääsket ovat jo helpommin havaittavissa. Harsosääsket ovat 3–5 mm pituisia mustia ja hoikkia sääskiä. Niistä voi tulla banaanikärpänen mieleen, mutta niiden pitkien jalkojen ansiosta ne ovat nopeita vipeltäjiä myös tasaisilla pinnoilla. Harsosääskitoukka on läpinäkyvä, se on jalaton ja sillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm pituisiksi.

Harsosääskien toukat vioittavat lähinnä nuorten pistokkaiden ja taimien juuria ja tällöin kasvitaudit pääsevät iskemään kasviin helpommin. Toisaalta sekä toukat että aikuiset harsosääsket levittävät myös suoraan kasvitauteja.

Harsosääskiä torjutaan harsosääskipetopunkeilla, isosukkulamadoilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

 

Harsosääski ansassa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Vihannespunkit ovat hyvin yleisiä kasvihuoneissa ja huonekasveilla. Vihannespunkit ovat noin puolen millin kokoisia, kellanvihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät. Ensimmäiset vihannespunkit ovat yleensä lehtien alapinnoilla, mutta syöntijäljet näkyvät myös lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina. Vihannespunkit kehräävät seittiä, joka on helppo tuntomerkki vihannespunkkiongelmasta.

Vihannespunkkien torjuntaan käytetään ansaripetopunkkia, kalifornianpetopunkkia ja Baby booster -valmistetta.

 

Kalifornianpetopunkki, kuva Katrianna Leino.

 

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm:n kokoisia, nopeasti liikkuvia hyönteisiä. Niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä. Ripsiäinen munii lehden sisään kasvisolukkoon, mikä osaltaan hankaloittaa niiden torjuntaa niin biologisesti kuin torjunta-ainein. Ripsiäiset viihtyvät yleensä lehtien alapinnoilla tai kukissa. Lehdissä ripsiäisvioitus näkyy hopeanhohtoisina laikkuina, joissa on mustia ulostepisteitä.

 

Ripsiäinen, kuva Annaliina Hietanen.

 

Ripsiäisiä torjutaan ripsiäispetopunkeilla, kesärikkaluteilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

Blogi

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷