Harsosääsket

Tunnistus

Aikuiset harsosääsket ovat 3-5 mm:n mittaisia, hoikkia, tummia sääskiä. Niillä on helminauhamaiset, noin puolen ruumiin pituiset tuntosarvet. Harsosääskien jalat ovat pitkät. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankokuvio: hangon varsi alkaa siiven tyvestä ja piikit päättyvät siiven reunoihin. Harsosääsken toukat ovat jalattomia, vaaleita/läpinäkyviä ja niillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm:n pituiseksi. Toukka koteloituu maahan.

Vioitus

Harsosääsken toukat elävät kasvualustan pinnalla syöden hiusjuurakkoa. Suuri määrä toukkia mm. haittaa juurtumista. Toukat myös saattavat syödä kasvualustan pintaa koskevia lehtiä. Harsosääskitoukat vioittavat lähinnä nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Suurien ja terveiden kasvien kasvulle toukista ei juurikaan ole haittaa. Harsosääskien toukkien vioittamien kasvin juurien kautta kasvitaudit voivat iskeytyä kasviin. Toisaalta sekä toukat että aikuiset harsosääsket levittävät myös suoraan kasvitauteja.

Biologia

Harsosääskien elämänkierto (muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen) kestää 3-4 viikkoa (24°C). Naaraat munivat 100-150 munaa viikon pituisen elämänsä aikana. Kuoriuduttuaan toukat elävät kasvualustan pinnalla, syöden pistokkaiden ja taimien hienoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa. Lisäksi sekä toukat että aikuiset harsosääsket syövät erilaisia leviä, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta.

Harsosääsket viihtyvät kosteissa oloissa. Usein pelkkä liikakastelun välttäminen ja kasvualustan pinnan kuivahtaminen vähentää harsosääskimääriä. Harsosääskiä torjutaan harsosääskipetopunkeilla ja isosukkulamadoilla. Aikuisia harsosääskiä voi ja kannattaa pyydystää lisäksi mekaanisesti liima-ansoilla.

Torjuntaeliöt

Harsosääskipetopunkki (Hypoaspis miles)

Hypoaspis -punkkeja käytetään lähinnä harsosääskitoukkien torjuntaan, mutta ne saalistavat myös mm. hyppyhäntäisiä ja maahan koteloituvia ripsiäiskoteloita sekä jonkin verran myös liejukärpästen toukkia.

Harsosääskipetopunkkien nuoruusasteet ja aikuiset ovat petoja. Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi punkki voi syödä 8 pientä harsosääskitoukkaa päivässä. Harsosääskipetopunkkien kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 20 vuorokautta (20°C).

 

Pakkauskoot ja kantoaine

  • harsosääskipetopunkki (Stratiolaelaps scimitus) 5000 kpl (kantoaine turve-vermikuliitti)
  • harsosääskipetopunkki (Stratiolaelaps scimitus) 10 000 kpl (kantoaine turve-vermikuliitti)
  • harsosääskipetopunkki (Stratiolaelaps scimitus) 25 000 kpl (kantoaine turve-vermikuliitti)

 

Harsosääskipetopunkkien käyttöohjeet

Harsosääkipetopunkit sopivat nopean elämänkiertonsa ja pitkäikäisyytensä takia hyvin varsinkin ennakkotorjuntaan. Punkit levitetään kantoaineessaan pieniin kasoihin suoraan kasvualustan päälle. 

Levityksessä voit käyttää apuna esimerkiksi teelusikkaa tai suurempien ruukkujen kanssa ruokalusikkaa. Jos ruukut ovat irrallaan toisistaan, pitää jokaiseen ruukkuun laittaa oma kasa kantoainetta petoineen.

Suositellut levitysmäärät: 5000 kpl (0,5 l) alle 30 kasville 10 000 kpl (1 l): 30–60 kasville 25 000 kpl (1 l): yli 60 kasville.

Harsosääskipetopunkit ovat pitkäikäisiä: ne säilyvät ja lisääntyvät kasvualustassa jopa kuukausia, mikäli niillä on riittävästi ravintoa saatavilla. Kotiolosuhteissa suosittelemme levittämään runsaammin petoja.

 

Huomioitavaa

Harsosääskipetopunkkeja voidaan käyttää yhtäaikaisesti harsosääskien torjuntaan käytettävien sukkulamatojen kanssa. Harsosääskipetopunkki ei kestä säilytystä jääkaapissa.

Isosukkula (steinernema feltiae)

Isosukkulat ovat mikroskooppisen pieniä sukkulamatoja. Ne tappavat maassa eläviä harsosääskitoukkia. Sukkulamadot  sekoitetaan veteen ja levitetään kastelemalla kasvualustan pinnalle, josta ne hakeutuvat isäntäeliöönsä. Ihmisille tai kotieläimille isosukkuloista ei ole vaaraa.

Isosukkula -sukkulamatoja käytetään harsosääskitoukkien ja ripsiäiskoteloiden torjuntaan kasvualustasta. Lehvästökäsittelynä laji tehoaa myös miinaajakärpäsiin ja ripsiäisiin.

Isosukkulat ovat noin 1 mm mittaisia sukkulamatoihin kuuluvia eliöitä. Sukkulamadot tunkeutuvat isäntäeliöönsä mm. tämän ruumiinaukkojen kautta ja vapauttavat kantamansa symbionttiset bakteerit. Bakteeri hajottaa toukan kudosta, jota sukkulamadot käyttävät ravinnokseen. Sukkulamatoihin kuolleet harsosääskitoukat ovat väriltään kellertäviä. Isäntäeliö muuttuu bakteeri-sukkulamatotehtaaksi ja kuolee pian saatuaan infektion.

Pakkauskoot ja kantoaine

Sukkulamatojen käyttöohjeet

Levitys: liota sukkulamadot ensin pieneen määrään vettä. Riko mahdolliset kokkareet, jotta seoksesta tulee tasainen. Anna matojen liueta noin viisi minuuttia ja sen jälkeen laimenna vedellä kastelukannu täyteen. Sekoita seosta välillä, jotta sukkulamadot eivät vajoa astian pohjaan. Veteen liotettu sukkulamatoseos ei kestä säilytystä, käytä se välittömästi!

10 miljoonaa: riittää noin 10 m2:lle (kotioloissa yksi miljoona/m2:lle). Laita esim. 3–5 litran kastelukannuun noin 0,5 litraa vettä, liota sukkulamadot siihen ja muista sekoittaa. Täytä kannu sitten kokonaan vedellä. Käytä seos välittömästi. Pakkauksen voi käyttää enintään kahdessa osassa.

50 miljoonaa: riittää noin 50 m2:lle. Sekoita koko pussin sisältö 10 litraan vettä. Kaksi litraa sekoitettua liuosta käytetään yhden neliömetrin alueelle. Pakkauksen voi käyttää enintään kolmessa osassa.

Huomioitavaa

Sukkulamatopakkaus voidaan käyttää muutamassa osassa. Sulje avattu pakkaus tiiviisti teipillä ja säilytä viileässä (5–8 astetta). Käytä muutaman viikon sisällä! Huomioi myös pakkaukseen merkitty ”Parasta ennen” -päivämäärä. 

Sukkulamatoja voidaan käyttää yhdessä harsosääskipetopunkkien kanssa. Sukkulamadot ja harsosääskipetopunkit täydentävät toistensa toimintaa: sukkulamatojen teho alkaa näkyä suhteellisen nopeasti, kun taas harsosääskipetopunkit toimivat ajallisesti pidempään.

 

Mekaaninen torjunta

Liima-ansat

Liima-ansoja käytetään lentävien kasvintuhoojien tarkkailussa ja massapyynnissä. Harsosääskiä tarkkaillaan ja massapyydetään keltaisilla liima-ansoilla.

Arkkiansat (Catch-it) ovat kartonkia, joiden pinnassa on kuivumaton hyönteisliimakerros. Liima on peitetty suojapaperilla. Poista paperi ja pyydys on valmis käytettäväksi.

Arkkiansat voi asettaa kasvustoon esim. pujottamalla tikku liima-ansassa olevien reikien läpi. Laita ansoja tasaisesti ympäri kasvihuonetta. Mikäli tarkoitus on massapyydystää kasvintuhoojia, niin levitä ansoja reilusti. Tarkkailussa ansoja voi käyttää vähemmän.

Saatavilla olevat arkki-ansat:

  • 10 ×25 cm keltainen tai sininen, yksipuoleinen,10 kpl / paketti
  • 10 ×25 cm keltainen, yksipuoleinen, 50 kpl / paketti
  • 20 ×25 cm keltainen tai sininen, yksipuoleinen, 25 kpl/paketti
  • 20 ×25 cm keltainen, kaksipuoleinen, 20 kpl/paketti

Yhteystiedot

TarhurinApu (Biotus Oy)

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ota yhteyttä
050 309 0810

tarhurinapu@biotus.fi

TarhurinApu

Biotus

Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16