Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

14.10.2020

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  🍂🍁

Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin?

Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona olleita kasveja takaisin sisätiloihin.

🤔 Suunnittelu

Siirtämistä ennen on hyvä miettiä tarkkaan kaikki keinot, joilla välttää tuhoeliöiden siirtyminen sisälle. Monet kasvintuhoojat ovat luonnonvaraisia (mm. kirvat, ripsiäiset) ja myös talvehtivat Suomessa. Tämä kannattaa huomioida jo keväällä tai alkukesästä, kun siirtää rakkaita sisäkasveja pihalle. Haluaako ottaa sen riskin, että niiden mukana tuholaiset mahdollisesti siirtyvät syksyllä sisälle?

Kasvien kevyt sumuttelu on eduksi mm. petopunkkeja käytettäessä. Suurin osa torjuntaeliöistä viihtyy parhaiten kosteissa olosuhteissa.

💦 Suihku

Kasvit on hyvä käyttää suihkussa (mikäli kyseinen kasvilaji sen kestää). Suihkulla saa huuhdeltua lehdiltä epätoivottuja vieraita pois.

🧽 Pyyhintä

Mekaaninen lehtien pyyhkiminen kostealla liinalla tai sienellä. Myös imuria voi käyttää apuna tuholaisten pyydystämisessä, kunhan tehoja ei käännä niin voimakkaalle, että kasvi kärsii.

🧐 Tarkkailu

Kasvit kannattaa käydä sílmämääräisesti sekä luupilla läpi. Myös liima-ansoista on apua tuholaisten tarkkailussa. Liima-ansaan tarttuvat lentävät kasvintuhoojat, kuten ripsiäiset, jauhiaiset, harsosääsket sekä aikuiset siivelliset kirvat. Liima-ansat ja luupit tarhurinApu-verkkokaupan valikoimissa: https://tarhurinapu.fi/kauppa/liima-ansat/

Harsosääski keltaiseen liima-ansaan tarttuneena. Harsosääsket munivat kosteaan kasvualustaan ja niiden toukat aiheuttavat tuhoja erityisesti taimikasvatusvaiheessa.

🌿 Eristys

Kasveille olisi hyvä saada kodista jokin tila, jossa ne saisivat olla ainakin viikon tai kaksi karanteenissa (eristyksissä muista kasveista). Karanteenin aikana kasveja tarkkaillaan mahdollisten kasvintuhoojien varalta. Näin toimimalla eivät mahdolliset tuholaiset pääse leviämään asunnon muihin kasveihin.

Ripsiäispetopunkkipussi roikkumassa kurkkukasvustossa. Petopunkkipussit soveltuvat hyvin ennakkotorjuntaan sekä lievään saastuntaan.

🐞 Torjunta

Jos tuholaisia löytyy, torjunta kannattaa aloittaa heti! Biologisessa torjunnassa kasvintuhoojia torjutaan niiden luontaisia petoja käyttäen. Mm. vihannespunkkeja torjutaan ansaripetopunkeilla ja ripsiäisiä ripsiäispetopunkeilla. Torjuntaeliöitä voi tilata kotikäyttöön TarhurinAvun verkkokaupasta www.tarhurinapu.fi/kauppa

Blogi

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

14.10.2022

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

10.12.2021

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

11.11.2021

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

9.8.2021

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

2.7.2021

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

28.5.2021

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

9.4.2021

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

2.11.2020

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

10.7.2020

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

8.6.2020

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...