Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

11.11.2022

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden välein. Stay tuned!

 

Kirvat paprikan riesana, kuva Katrianna Leino.

 

Kirvat ovat harrastajapuutarhurin painajainen, sillä ne leviävät salakavalasti ja lisääntyvät nopeasti. Kirvat ovat päärynänmuotoisia, pehmeäihoisia hyönteisiä, joilla on usein pitkät jalat ja pitkät tuntosarvet. Kirvat voivat olla siivellisiä tai siivettömiä.

Kirvojen aiheuttama vioitus näkyy esim. kasvupisteiden käpertymisenä. Lehdillä näkyvät kirvanahat ovat myös osoitus kirvoista. Kirvat levittävät mesikastetta, joka tahraa lehtiä ja on otollinen paikka erilaisten sienitautien kasvulle. Kirvat levittävät myös mm. kasvien virustauteja.

Kirvoja torjutaan VerdaProtect-vainokaisputkiloilla, harsokorennontoukilla ja kaksipistepirkoilla.

 

Harsokorennon toukka, Minna Pajunen.

 

Taimi kasvatuksia harrastaville saattaa harsosääski olla jollain tasolla tuttu hyönteinen, sillä niiden toukat usein kulkeutuvat kotiin kaupasta ostetun multasäkin tai kasvin paakkumullan mukana. Itse toukkia harvemmin mullasta bongaa, mutta toukista kehittyvät aikuiset, lentävät harsosääsket ovat jo helpommin havaittavissa. Harsosääsket ovat 3–5 mm pituisia mustia ja hoikkia sääskiä. Niistä voi tulla banaanikärpänen mieleen, mutta niiden pitkien jalkojen ansiosta ne ovat nopeita vipeltäjiä myös tasaisilla pinnoilla. Harsosääskitoukka on läpinäkyvä, se on jalaton ja sillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm pituisiksi.

Harsosääskien toukat vioittavat lähinnä nuorten pistokkaiden ja taimien juuria ja tällöin kasvitaudit pääsevät iskemään kasviin helpommin. Toisaalta sekä toukat että aikuiset harsosääsket levittävät myös suoraan kasvitauteja.

Harsosääskiä torjutaan harsosääskipetopunkeilla, isosukkulamadoilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

 

Harsosääski ansassa, kuva Annaliina Hietanen.

 

Vihannespunkit ovat hyvin yleisiä kasvihuoneissa ja huonekasveilla. Vihannespunkit ovat noin puolen millin kokoisia, kellanvihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät. Ensimmäiset vihannespunkit ovat yleensä lehtien alapinnoilla, mutta syöntijäljet näkyvät myös lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina. Vihannespunkit kehräävät seittiä, joka on helppo tuntomerkki vihannespunkkiongelmasta.

Vihannespunkkien torjuntaan käytetään ansaripetopunkkia, kalifornianpetopunkkia ja Baby booster -valmistetta.

 

Kalifornianpetopunkki, kuva Katrianna Leino.

 

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm:n kokoisia, nopeasti liikkuvia hyönteisiä. Niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä. Ripsiäinen munii lehden sisään kasvisolukkoon, mikä osaltaan hankaloittaa niiden torjuntaa niin biologisesti kuin torjunta-ainein. Ripsiäiset viihtyvät yleensä lehtien alapinnoilla tai kukissa. Lehdissä ripsiäisvioitus näkyy hopeanhohtoisina laikkuina, joissa on mustia ulostepisteitä.

 

Ripsiäinen, kuva Annaliina Hietanen.

 

Ripsiäisiä torjutaan ripsiäispetopunkeilla, kesärikkaluteilla ja mekaanisesti liima-ansoilla.

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)

Lähdemme torstaina 28.03. klo 11:30 pääsiäisen viettoon. Palataan asiaan 02.04. 🙂🌷