Vinkkejä torjuntaeliöiden käyttöön viherkasveilla, pienkasvihuoneissa sekä kotipuutarhoissa

24.7.2025

Kokosimme tähän kirjoitukseen vinkkejä torjuntaeliöiden käyttöön viherkasveilla, pienkasvihuoneissa sekä kotipuutarhoissa.

Ennakoi ja ole ajoissa liikkeellä. Elävien torjuntaeliöiden toimitus kestää 1–2 viikkoa ja tilaus tulisikin tehdä edeltävällä viikolla sisään. Mikäli tietty tuholainen iskee kasvustoon joka kesä, on syytä miettiä torjuntaa jo ennakkoon tai aloittaa torjunta heti ensimmäisten tuholaisten ilmaannuttua. Osa torjuntaeliöistä pärjää kasvustossa tovin myös ilman tuholaisravintoa, toiset taas vaativat tuholaiset selviytyäkseen. Petopunkkipussit ja kirvavainokaisputkilot ovat hyviä valintoja ennakkotorjuntaan; ripsiäisiä vastaan ripsiäispetopunkkipussit, vihannespunkkeja vastaan kalifornianpetopunkkipussit sekä kirvojen ennakkotorjuntaan verdaprotect-kirvavainokaisputkilo.

Sukkulamatojen levitys kosteaan maaperään/kasvualustaan. Sateisella säällä tai heti sateen jälkeen on hyvä hetki levittää sukkulamadot pihamaalle tai omena/luumupuihin. Harsosääskien torjunnassa viherkasveilla kasvualusta on hyvä kastella kevyesti ennen sukkulamato-vesiseoksella kastelemista. Kasvualusta on myös pidettävä kosteana muutama viikko sukkulamatojen levittämisen jälkeen. Myös maaperän lämpötilan tulisi pysyä yli 10 asteessa, joten kotipihassa sukkulamatolevitystä ei kannata tehdä liian aikaisin keväällä, eikä myöskään liian myöhään syksyllä.

 

Harsosääskipetopunkki 5000 kpl TarhurinApu

Harsosääskipetopunkit toimitetaan turve-vermikuliitti kantoaineessa 5000, 10 000 ja 25 000 petopunkin pakkauksissa. Ne levitetään kantoaineen kanssa kasvualustan pinnalle pieninä kasoina. Kuva: Katrianna Leino

 

Toimitetaan kantoaineessa, säilytetään viileässä ja levitetään kasvustoon mahdollisimman pian saapumisen jälkeen. Tämä lause pätee melkein kaikkiin torjuntaeliöihin, mutta esimerkiksi amerikanleppäpirkot ja harsosääskipetopunkit eivät kestä kylmä säilytystä. Kantoaineena torjuntaeliöpakkauksissa käytetään mm. puupurua, vehnälesettä, vermikuliittiä, savea ja turvemultaa. Kantoaine-torjuntaeliöseos pakataan pahviseen hylsyyn tai muoviseen pulloon. Eliöt pakataan asiakkaalle styrox-laatikkoon kylmäkallen kanssa. Kylmäkalle sulaa matkan aikana, mutta sen onkin tarkoitus pitää lähetys viileänä mahdollisimman pitkään matkalla. Aina sen parempi, mitä nopeammin torjuntaeliöitä pääsee levittämään kasvustoon. Levitys ei kuitenkaan ole järkevää keskipäivän kuumuudessa ja suorassa auringonpaisteessa, joten se kannattaa ajoittaa iltaan tai varhaiseen aamuun.

Pulloa tai pahvihylsyä kannattaa kevyesti pyöritellä levityksen aikana. Esimerkiksi ansaripetopunkit hakeutuvat pullon suulle ja korkkiin. Pyörittele kevyesti pulloa ennen sen avaamista ja kesken levityksen, niin saat petopunkit levitettyä tasaisemmin kasvustoon. Hyvin lämpimällä säällä pullo kannattaa viilentää jääkaapissa kesken levityksen ja jatkaa levitystä myöhemmin.

Lentävät torjuntaeliöt vaativat suljetun tilan. Lentäviä torjuntaeliöitä voi toki levittää myös avonaisiin tiloihin tai kotipihan puihin tai pensaisiin, mutta tiedostaen riskin siitä, että ne lentävätkin naapurin puolelle tai taivaan tuuliin. Lentävät eliöt voivat karata myös avonaisista tuuletusluukuista tai ovista/ikkunoista. Tuuletusluukkujen verkotuksella voi estää hyötyeliöiden karkaamista ja samalla toki myös ehkäistä tuholaisten lentämistä sisään.

Kaksipistepirkko pakkaukset TarhurinApu

Kaksipistepirkot toimitetaan 30 ja 100 kpl pakkauksissa aikuisina yksilöinä. Nämä vapautetaan pullosta/purkista kasvustoon ja annetaan niiden lentää etsimään kirvasaalista. kuva: Katrianna Leino

Levitystapa riippuu eliöstä. Petopunkkipussit ripustetaan kasvustoon, kirvavainokaisputkilon korkki avataan ja putkilo sijoitetaan kasvuston läheisyyteen varjoon. Sukkulamadot sekoitetaan veteen ja kastellaan maaperään tai ruiskutetaan kasvustoon riippuen mitä niillä torjuntaan. Ansaripetopunkit ripotellaan kantoaineen kanssa lehdille ja harsokorennon toukat levitetään suoraan saastuntapesäkkeisiin. Kasvit ovat erilaisia ja pienilehtisille kasveille voi olla haastavaa levittää kantoainetta. Tällöin avuksi voidaan ottaa pahviset bioboxit, joihin kaadetaan torjuntaeliö-kantoaineseosta ja ripustetaan kasvustoon.

Liima-ansat avuksi tarkkailuun ja torjuntaan. Lentäviä aikuisia yksilöitä voidaan tarkkailla ja torjua liima-ansoilla ja feromoniansoilla. Liima-ansoissa käytetään eri pohjavärejä houkuttelemaan tiettyjä tuholaisia. Keltainen on niin sanottu yleisväri, mihin suurin osa lentävistä tuholaisista menee. Sinisiin liima-ansoihin lentää erityisesti ripsiäiset, valkoisiin taas vattukuoriaiset ja tietyt luteet. Feromoniansoja käytetään niin kotipuutarhoissa, hedelmäviljelmillä kuin metsätuholaisten tarkkailussakin. Feromoniansoihin laitetaan tiettyä lajia houkutteleva tuoksukapseli, joka houkuttaa lajin koiraat ansaan.

Blogi

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...