Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

10.12.2021

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä usein vasta n. 2–3 viikon päästä ensimmäisestä torjuntaeliölevityksestä. Hätäisiä johtopäätöksiä ei siis kannata tehdä.

 

Mitä syitä epäonnistumiselle voi sitten olla?

Yleensä ongelma alkaa jo siitä, että kasvintuhoojien ilmestymiseen reagoidaan liian myöhään. Esimerkiksi vihannespunkki huomataan vasta, kun kasvustossa on jo vioitusta ja pahimmillaan kasvit ovat jo täynnä seittiä. Jos kasvustossa on jo paljon kasvintuhoojia, ei biologinen torjunta välttämättä enää riitä yksinään. Kasvintuhoojapopulaatio jatkaa kasvamistaan ja torjuntaeliöt eivät pysy perässä.

Kasvuston säännöllinen tarkkailu luupin ja liima-ansojen avulla on erittäin tärkeää, jotta torjunta päästään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Joskus valitettavasti ainoa järkevä ratkaisu on hävittää kyseinen kasvi, jotta tuholaiset eivät pääse leviämään muihin kasveihin.

 

Torjuntaeliden käyttömäärä ja levitystapa vaikuttaa lopputulokseen

Torjuntaeliöiden määrän valinta on myös tärkeää. Suosittelemme tilaamaan mieluummin reilusti kuin liian vähän. Torjuntaeliöt eivät syö määräänsä enempää tuholaisia päivässä, mutta tuholaiset saattavat lisääntyä sitäkin vauhdikkaammin. Hyvän torjuntatuloksen aikaansaamiseksi suosittelemme siis levittämään runsaasti torjuntaeliöitä, ylimääräisistä torjujista ei ole haittaa kasvustossa.

Epätasainen levitys voi olla myös yksi syy torjunnan epäonnistumiselle. Torjuntaeliömme tulevat asiakkaille kantoaineen seassa. Kantoaineen avulla niiden levittäminen tasaisesti kaikille kasveille on helpompaa. Pakkausta kannattaa kevyesti pyöritellä ennen levitystä, jotta eliöt menisivät mahdollisimman tasaisesti kantoaineen joukkoon.

 

Biobox ripustettuna kasvustoon. Bioboxin sisällä petopunkki-kantoaineseosta. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Tuholaisista on hyvä muistaa, että ne ovat saattaneet jo levitä muille kasveille, vaikka vioitusta ei vielä ole havaittavissa. Suurin osa tuholaisista on myös niin pieniä, ettei niitä välttämättä ole helppo kasvilta havaita luupinkaan avulla. On suositeltavaa levittää torjuntaeliötä kaikille saman tilan/huoneiston kasveille tasaisesti, kuin jättää osa kasveista ilman torjuntaa.

Myös levitysajankohdalla sekä olosuhteilla on vaikutusta eliöiden tehokkuuteen. Kasvihuoneissa ja lasitetuilla parvekkeilla keskellä kesäpäivää paahteessa tehtävät levitykset eivät välttämättä onnistu hyvin. Eliöt joutuvat suoraan paahteeseen eivätkä ehdi ajoissa piiloutumaan kasvuston sekaan. Sen vuoksi suosittelemme tekemään levitykset aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Osa eliöistämme vaatii erityiset olosuhteet lisääntyäkseen ja selvitäkseen kasvustossa. Jos huoneilma on liian kuiva, saattavat esimerkiksi ripsiäispetopunkit selvitä muutaman viikon, mutta niiden munat eivät kehity ja torjunta tulos voi jäädä laihaksi.

 

TarhurinApu-tietokortteihin olemme koonneet yksityiskohtaiset ohjeet kunkin kasvintuhoojan biologiseen torjuntaan. Tietokorteista löydät myös ohjeet eri torjuntaeliöiden levitykseen. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Epäonnistumiselle löytyy siis monia syitä, jotka on hyvä ottaa huomioon biologista torjuntaa tehdessä. Olemme koonneet ohjeita ja tietokortteja nettisivuillemme avuksenne, jotta epäonnistumisilta vältyttäisiin.

Tarve uusintalevityksille ei ole koskaan merkki torjunnan epäonnistumisesta. Harvoin tuholaisia saadaan torjuttua yhdellä kerralla, sillä esimerkiksi ripsiäinen munii kasvusolukon sisään, jonne pedot eivät pääse! On hyvin yleistä, että uusinta levityksiä tarvitaan enemmin tai myöhemmin.

Tarkkailulla ja hyvin ajoitetulla torjunnalla saadaan hyvä tuloksia, kannattaa siis panostaa liima-ansojen käyttöön sekä käydä kasveja läpi luupin avulla mahdollisimman usein.

Blogi

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Syksy ja kasvien siirtäminen sisätiloihin

Syksyiset vinkit kasvintuhoojien tarkkailuun ja torjuntaan  Mitä olisi hyvä ottaa huomioon, kun siirtää ulkoa, kasvihuoneista ja lasitetuilta parvekkeilta kasveja sisätiloihin? Kokosimme listan vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa siirtää koko kesän ulkona...

Kuinka paljon torjuntaeliöitä pitäisi levittää?

Meiltä usein kysytään apua sopivan tuotekoon valitsemiseen. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan torjuntaeliömäärään vaikuttavat mm. tuholaissaatunnan lähtötaso, vallitsevat ilmasto-olosuhteet, mikä kasvi on kyseessä ja  edelliset...

Kevätretki Pölkinvuoren kasvimaailmaan

Pari viikkoa sitten kävimme työporukalla retkellä Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Pölkinvuori tarjoaa elämyksen kaikille aisteille ja juuri tähän aikaan vuodesta siellä sipulikukat ovat täydessä loistossaan. Meillä oli etukäteen varattu ohjattukierros, joten...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-14:00)