Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

10.12.2021

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä usein vasta n. 2–3 viikon päästä ensimmäisestä torjuntaeliölevityksestä. Hätäisiä johtopäätöksiä ei siis kannata tehdä.

 

Mitä syitä epäonnistumiselle voi sitten olla?

Yleensä ongelma alkaa jo siitä, että kasvintuhoojien ilmestymiseen reagoidaan liian myöhään. Esimerkiksi vihannespunkki huomataan vasta, kun kasvustossa on jo vioitusta ja pahimmillaan kasvit ovat jo täynnä seittiä. Jos kasvustossa on jo paljon kasvintuhoojia, ei biologinen torjunta välttämättä enää riitä yksinään. Kasvintuhoojapopulaatio jatkaa kasvamistaan ja torjuntaeliöt eivät pysy perässä.

Kasvuston säännöllinen tarkkailu luupin ja liima-ansojen avulla on erittäin tärkeää, jotta torjunta päästään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Joskus valitettavasti ainoa järkevä ratkaisu on hävittää kyseinen kasvi, jotta tuholaiset eivät pääse leviämään muihin kasveihin.

 

Torjuntaeliden käyttömäärä ja levitystapa vaikuttaa lopputulokseen

Torjuntaeliöiden määrän valinta on myös tärkeää. Suosittelemme tilaamaan mieluummin reilusti kuin liian vähän. Torjuntaeliöt eivät syö määräänsä enempää tuholaisia päivässä, mutta tuholaiset saattavat lisääntyä sitäkin vauhdikkaammin. Hyvän torjuntatuloksen aikaansaamiseksi suosittelemme siis levittämään runsaasti torjuntaeliöitä, ylimääräisistä torjujista ei ole haittaa kasvustossa.

Epätasainen levitys voi olla myös yksi syy torjunnan epäonnistumiselle. Torjuntaeliömme tulevat asiakkaille kantoaineen seassa. Kantoaineen avulla niiden levittäminen tasaisesti kaikille kasveille on helpompaa. Pakkausta kannattaa kevyesti pyöritellä ennen levitystä, jotta eliöt menisivät mahdollisimman tasaisesti kantoaineen joukkoon.

 

Biobox ripustettuna kasvustoon. Bioboxin sisällä petopunkki-kantoaineseosta. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Tuholaisista on hyvä muistaa, että ne ovat saattaneet jo levitä muille kasveille, vaikka vioitusta ei vielä ole havaittavissa. Suurin osa tuholaisista on myös niin pieniä, ettei niitä välttämättä ole helppo kasvilta havaita luupinkaan avulla. On suositeltavaa levittää torjuntaeliötä kaikille saman tilan/huoneiston kasveille tasaisesti, kuin jättää osa kasveista ilman torjuntaa.

Myös levitysajankohdalla sekä olosuhteilla on vaikutusta eliöiden tehokkuuteen. Kasvihuoneissa ja lasitetuilla parvekkeilla keskellä kesäpäivää paahteessa tehtävät levitykset eivät välttämättä onnistu hyvin. Eliöt joutuvat suoraan paahteeseen eivätkä ehdi ajoissa piiloutumaan kasvuston sekaan. Sen vuoksi suosittelemme tekemään levitykset aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Osa eliöistämme vaatii erityiset olosuhteet lisääntyäkseen ja selvitäkseen kasvustossa. Jos huoneilma on liian kuiva, saattavat esimerkiksi ripsiäispetopunkit selvitä muutaman viikon, mutta niiden munat eivät kehity ja torjunta tulos voi jäädä laihaksi.

 

TarhurinApu-tietokortteihin olemme koonneet yksityiskohtaiset ohjeet kunkin kasvintuhoojan biologiseen torjuntaan. Tietokorteista löydät myös ohjeet eri torjuntaeliöiden levitykseen. Kuva: Annaliina Hietanen.

 

Epäonnistumiselle löytyy siis monia syitä, jotka on hyvä ottaa huomioon biologista torjuntaa tehdessä. Olemme koonneet ohjeita ja tietokortteja nettisivuillemme avuksenne, jotta epäonnistumisilta vältyttäisiin.

Tarve uusintalevityksille ei ole koskaan merkki torjunnan epäonnistumisesta. Harvoin tuholaisia saadaan torjuttua yhdellä kerralla, sillä esimerkiksi ripsiäinen munii kasvusolukon sisään, jonne pedot eivät pääse! On hyvin yleistä, että uusinta levityksiä tarvitaan enemmin tai myöhemmin.

Tarkkailulla ja hyvin ajoitetulla torjunnalla saadaan hyvä tuloksia, kannattaa siis panostaa liima-ansojen käyttöön sekä käydä kasveja läpi luupin avulla mahdollisimman usein.

Blogi

Villakilpikirvat ja niiden torjunta

Erilaisten vallitsevien olosuhteiden takia ei ole yllätys, että myös harrastajien kotipuutarhoja ja kasvatuksia alkaa riivaamaan ulkomailta tulevat vieraslajit, kuten villakilpikirvat. Yksi yleisimmistä kasvihuoneissa ja koristekasveissa tavattavista...

Jauhiaiset ja niiden torjunta

Huomasitko kasvustoissasi pieniä valkoisia läikkiä, ja kasviin koskiessa ne pöllähtivät ilmaan? Kyseessä voi olla jauhiainen! Aikuiset jauhiaiset ovat pieniä, noin 1,2–1,5 mm, perhosmaisia hyönteisiä. Niitä peittää hieno, puuterimainen pöly, josta niiden nimikin...

Käytännön vinkkejä torjuntaeliöiden levitykseen

Torjuntaeliöitä voidaan levittää usealla tavalla. Niiden levitystapa riippuu torjuttavasta kasvintuhoojasta sekä torjuntaeliöstä. Jos torjuttava kasvintuhooja vioittaa kasvien lehtiä tai lehtihankoja, levitetään torjuntaeliöt mahdollisimman lähelle niitä; kasvien...

Korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjunta

Osa korvakärsäkkäistä talvehtii aikuisena, osa toukkina ja koteloina. Kaikkia korvakärsäkkään kehitysasteita voikin esiintyä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin tunnistat korvakärsäkkään: Aikuiset korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä. Eri...

Ripsiäiset ja niiden torjunta

  Ripisäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Niiden väritys vaihtelee ruskeasta kellertävään ja mustaan. Nuoruusasteet ovat kuitenkin värittömiä ja siivettömiä. Vaikka ripsiäisiä on useita eri lajeja, näyttävät aikuiset yksilöt...

Verkkokaupan uutuudet!

  Verkkokauppaan on tänä keväänä lisätty paljon uusia tuotteita. Muun muassa nappikilpikirvoille, ripsiäisille, villakilpikirvoille ja vihannesyökkösille! Meillä ei ole aiemmin ollut nappikilpikirvoille torjuntakeinoja. Nyt niitä on kaksin kappalein:  ...

Vihannespunkit ja niiden torjunta kotipuutarhoissa

  Tunnollisena kasviharrastajana tarkastat kasviesi vointia luupin avulla. Huomaat lehden yläpinnalle muodostuneen kellertäviä pilkkuja, ja aivan kuin lehden pinnalle olisi muodostunut jo seittiä. Tarkastat lehden alapinnan, ja siellä näkyykin jotain pieniä...

Harsosääsket ja niiden torjunta

  Oletko törmännyt kotona tai puutarhallasi pieniin banaanikärpäsen kokoisiin mustiin siivekkäisiin vipeltäjiin? Kyseessä saattaa olla harsosääski!       Aikuinen harsosääksi on 3–5 mm pituinen musta hoikka sääski. Sillä on pitkät jalat ja...

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...