Kasvihuoneen tuttu, mutta ei niin suosittu vieras

18.6.2024

Kuuma toukokuu tarjoili mitä otollisimmat lisääntymisolosuhteet monelle kasvintuhoojalla, mutta erityisesti vihannespunkille. Vihannespunkki talvehtii mm. kasvihuoneen rakenteissa ja iskee sieltä kasveihin heti ilmojen lämmetessä. Erityisesti kuiva ja kuuma keli vauhdittaa vihannespunkkien lisääntymistä. Vihannespunkin voi tunnistaa sen aiheuttamasta vioituksesta: kellertävät pilkut lehdillä, vaaleat laikut ja seitti.

Ennakkotorjunta

Mikäli kasvihuoneessa on tavattu vihannespunkkeja aiempinakin kasvukausina, on tämä epämiellyttävä vieras suurella todennäköisyydellä huolenaiheena jatkossakin. Tällöin kannattaa aloittaa torjuntatoimet jo heti keväällä ilmojen lämmetessä. Ennen kuin saalista on tarjolla ansaripetopunkeille, voidaan kasvustoon levittää kalifornianpetopunkkeja. Kalifornianpetopunkit ovat oiva apu ennakkotorjunnassa, sillä ne selviävät kasvustossa syömällä myös esimerkiksi siitepölyä ja eivät näin ollen vaadi vihannespunkkeja selvitäkseen, kun taas ansaripetopunkit syövät ainoastaan vihannespunkkeja.

kalifornianpetopunkkipussi roikkumassa kasvustossa

Kalifornianpetopunkkipussit ripustetaan kasvustoon roikkumaan suojaisaan, varjoisaan paikkaan.

 

Kalifornianpetopunkkipussit ovat helppokäyttöisiä ja näppäriä tehopakkauksia. Ne myydään 10 pussin erissä ja pussit ovat heti käyttövalmiita asiakkaalle saapuessaan. Pussit ripustetaan suoraan kasveihin roikkumaan. Pusseissa on pienen pieni reikä, josta alkaa pikkuhiljaa siirtyä petopunkkeja kasvustoon etsimään saalista. Pussit toimivat muutamien viikkojen ajan ns. petopunkkitehtaina ja niistä tulee tasaiseen tahtiin petoja ulos. Tarvitset oman petopunkkipussin jokaiselle isommalle kasville. Mikäli kasvit ovat lehtikosketuksissa toisiinsa, riittää pienempikin pussimäärä (esim. 1 pussi / 2-10 kasvia).

Tarkkailu

Ennakkotorjunnan ohella tarkkailua kannattaa tehdä jatkuvasti. Vihannespunkit havaitsee helpoiten luupilla lehtien alapintoja tarkastelemalla. Vihannespunkit ovat hyvin pieniä, mutta tarkkasilmäisimmät voivat huomata jo yksittäiset ja suuremmatkin populaatiot paljain silmin. Jos kasvustossa näkyy vihannespunkkien muodostamaa seittiä, on tuholaiskanta jo huomattava ja niistä aiheutuu merkittävää haittaa kasvien kasvulle ja kehitykselle.

Ansaripetopunkki lehdellä etsimässä vihannespunkkisaalista

Ansaripetopunkki lehdellä etsimässä saalista. (kuva: Canva)

Mitä tehdä kun kasvustosta löytyy vihannespunkkeja?

Ansaripetopunkit kannattaa ottaa avuksi heti kun kasvustosta löytyy vihannespunkkeja. Niitä voidaan käyttää myös yhdessä kalifornianpetopunkkien kanssa. Ansaripetopunkit toimitetaan puupuru-kantoaineessa pullossa ja ne levitetään suoraan lehdille. Erityisesti niitä kannattaa levittää vihannespunkkien saastuntakohtiin. Olemme tehneet Ansaripetopunkkien levityksestä myös vinkkivideon TarhurinAvun YouTube-kanavalle.

Pahan invaasion iskiessä, vihannespunkkikantaa voidaan ensin koittaa pienentää rypsiöljypohjaisella ja luomuhyväksytyllä Baby booster -valmisteella. Booster sekoitetaan veteen laimeana seoksena ja suihkutetaan/ruiskutetaan kauttaaltaan kasvustoon. Booster käsittelyn jälkeen kasvuston tulisi antaa kuivahtaa ennen petopunkkien levittämistä. Sen pidempää varoaikaa ei kuitenkaan tarvita, toisin kuin monilla muilla kasvinsuojeluaineilla.

Tomaatin taimia

 

Vihannespunkki on yleinen kasvintuhooja erityisesti kasvihuoneolosuhteissa kasvavilla chili-kasveilla, kurkulla, tomaatilla, mansikalla, vadelmalla ja viinirypäleellä. Uudet hyötykasvien taimet kannattaa vähintäänkin silmämääräisesti tarkistaa jo ennen ostamista mahdollisten tuholaisten varalta. Luuppi on näppäräapu siis myöskin taimiostoksilla!

Keskikesäisin terveisin,

Katrianna Leino, TarhurinApu

Blogi

Kirvat ja niiden torjunta

Kirvat ovat varmasti tuttuja niin maallikoille kuin harrastajille. Kirvojen nopea lisääntyminen ja suuret kirvapopulaatiot lieneekin suurin haitta harrastajaviljelmillä. Kirvat yleisesti ovat helppoja tunnistettavia jo silmämääräisesti, mutta lajin tunnistamiseksi...

Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta

Tähän blogipostaukseen halusimme tehdä lyhyen koosteen yleisimmistä kasvintuhoojista, ja niiden biologisista torjuntavaihtoehdoista. Laajemmat ja tarkemmat blogikirjoitukset kasvintuhoojista sekä niiden biologisista torjuntamenetelmistä jaamme tänne blogiin kuukauden...

Torjunta-aineet ja varoajat torjuntaeliöitä käytettäessä

  Biologisen torjunnan lisäksi kasvintuhoojien torjuntaan käytetään kotioloissa edelleen jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita. Se ei kuitenkaan ole parempi ratkaisu kuin biologinen torjunta, sillä monet kasvintuhoojat tulevat kemiallisille aineille helposti...

Miksi biologinen torjunta ei toiminut?

Miksi biologinen torjunta ei toiminut? Yllä olevaan kysymykseen ei ole suoranaista vastausta. Joskus kysymys esitetään liian varhaisessa vaiheessa, ennen kuin torjuntaeliöt ovat edes ehtineet tehdä työtään tarpeeksi kauan. Torjuntaeliöiden vaikutushan alkaa näkyä...

Voihan vihannespunkki!

Annaliinan kokemuksia vihannespunkista huonekasveilla Näin ammattilaisenakaan ei kaikki aina mene ihan niin kuin pitäisi… Olin pitänyt kesällä takapihan ovea paljon auki. En kuitenkaan kesäkiireissäni ehtinyt tutkia kasveja tarkkaan, vaan silmämääräisesti kastellessa...

Torjuntaeliöiden käyttö kotikasvatuksissa

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan biologista torjuntaa kotikasvatuksissa? Mitkä asiat vaikuttavat torjunnan onnistumiseen? Paljonko eliöitä tulisi levittää? Selviänkö yhdellä levityskerralla vai täytyykö levitys mahdollisesti toistaa jossain vaiheessa?...

Ripsiäispetopunkkipussien laaduntarkkailu

Mitä laaduntarkkailu on? Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta...

Tilannekatsaus Annaliinan harsosääskitorjuntaan

Väliaikatietoa harsosääskitilanteesta Annaliinan kotipuutarhassa. Tilannekatsaus tehty, kun harsosääskipetopunkit olivat tehneet työtään pari viikkoa. Harsosääsket ilmestyvät kasveille usein liikakastelun tuloksena, olen petopunkkien lisäksi antanut kasvualustan...

Pieni pirullinen lentävä sääski on jälleen vallannut kasvini

Näin kevään alussa aloitetaan kylvöjä ja odotellaan innoissaan uusien taimien kasvua. Usein kylvöjen innokkaalla hoidolla on haittapuolia, liikakastelua ja sen sellaista. Liikakastelusta kärsivät taimien lisäksi muutkin kasvit, eikä kastelun vähentäminen ole...

Ripsiäiset ja niiden biologinen torjunta

Ripsiäisten biologia Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään. Ripsiäiset koteloituvat kasvien lehdille tai...

Avaa chat
TarhurinApu chat
Hei! 👋 😊
Voimmeko auttaa sinua? (tämä chat on käytössä pääsääntöisesti ma-pe klo 9:00-15:30)